Sunday, September 27, 2015

Aakkoshaastetta ja kynsimuisteloa!


Heidi teki hetki sitten hauskan aakkoshaaste-postauksen, jota olen heti kärppänä apinoimassa. Jos käsiini vahingossa eksyy joskus naistenlehti, luen siitä aina (täysin tuntemattomasta syystä) tällaisen aakkosartikkelin, vaikken edes tunnistaisi kuka assosiaatioharjoitusta on tekemässä. Pääsinpä kerrankin toteuttamaan tätä itse! Eli seuraavassa syväanalyysi bloggaajasta kuvitettuna kynsikuvatuksilla noin puolentoista vuoden ajalta. Blogi täyttää HUOMENNA vuoden, joten tämän postauksen voi nähdä myös eräänlaisena puhdistusrituaalina ensimmäisen vuoden osalta. Kehitystä on onneksi tapahtunut.

A – Asetyylisalisyylihappo: Toimii paremmin kasvojen kuorinnassa kuin kivunlievittämisessä mutta tuli mieleeni, koska omistan inhan migreenin. Kipulääkkeet ovat luojan lahja maailmalle!

B – Bloggaaminen: Ihana harrastus ja syy miksi istun tässä kirjoittamassa teille keitä ikinä olettekin. Tykkään höpöttää kirjallisesti (puhelimeen minua on turha yrittää saada, enkä ole kovin papupatamainen muutenkaan) ja valokuvaus on aina ollut lähellä sydäntä. Kynsilakat kun lyö mukaan yhtälöön niin ei siitä paljon muuta synny kuin blogi.

C – Cadillacquer: Voisin jopa uskaltautua sanomaan Madeleinen suunnittelemia indielakkoja omiksi suosikeikseni. Monet hehkuttavat Picture Polishin nimeen mutta minulle se oikea on Cadi. Lakka saattaa näyttää ensivilkaisulla helppolukuiselta ja ehkä jopa tylsältä mutta nämä alkavat aueta vasta, kun niitä katsoo sen toisen tai miljoonannen kerran. Instan puolella voi muuten käydä vilkaisemassa kolmen Cadin mustan hololakan eroja ja yhtäläisyyksiä. Jokaisessa pullossa on koko maailmankaikkeus, kun vain pysähtyy hetkeksi ja antaa lakan kertoa tarinansa ©.


Ensimmäiset kynnet, joista on todistusaineistoa. Olisivat voineet nämäkin jäädä ottamatta.
Tämän jälkeen pidin pienen tuumaustauon elämän heitellessä taas omille teilleen.
Tähän aikaan kaikki lakkaus/koristelutarvikkeet mahtuivat vielä keittiön pöydälle.

D – Darwin: Hei, nimeni on Malle ja olen luonnontieteilijä! Rakastan evoluutioteoriaa melkein yhtä paljon kuin kynsilakkoja (ei, kyllä evoluutio menee edelle). Huomaan usein pysähtyneeni paikoilleni ja humpsahtaneeni kaninkoloon pohtimaan kelpoisuutta, luonnonvalintaa, saariteoriaa, lajiutumista, sukupuuttoja, mutaatioita ja seksuaalivalintaa. Tässä voisi Darwinin tilalla olla yhtä hyvin Richard Dawkins, jonka kirja Geenin Itsekkyys on maailmankaikkeuden huimin silmienavaus evoluutioteorialle sitten Lajien Synnyn (imo).

E – Eläinrakkaus: En ole ihmisihminen, olen eläinihminen. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka ymmärtäisi minua kuten pieni valkoinen kani tekee. Pienet valkoiset kanit ovat sankareitani. Ne ovat aina läsnä omassa pyyteettömässä aitoudessaan. Parhaiten asian tulkitsee Ann Heberlein kirjassaan En tahdo kuolla, en vain jaksa elää:

"Kani kipittää ympäri sänkyä ja kakkii joka paikkaan mutta jotenkin se tuntuu sopivalta ja minä itken sen valkoista karvaa vasten ja ajattelen ettei maailmassa voi olla mitään viattomampaa kuin pieni valkoinen kani. Niinkö sinä ajattelit, Jumala, kun loit pieniä valkoisia kaninpoikasia?" -Ann Heberlein


Tällaisia kynsikuvia nähtiin omalla fb-seinälläni varmasti kyllästymiseen asti.


F - Folie à deux: Jaettu hulluus! Olenko päästäni vialla? Olen! Monesti päädyn miettimään onko vika lopulta kuitenkaan minussa. Jos yksilö toimii omana pienenä yksikkönään muttei osana koneistoa, niin onko yksilö sairas vaiko yhteiskunta? Kenen pitää muuttua ja miksi? Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan sairaudesta tai terveydestä? Enkä tarkoita nyt haavaa sormessa vaan sielussa. Mihin raja vedetään? Joskus ottaisin mielelläni toisen mukaan, matkalle hulluuden vuoristoradalle, koska sielun haavoista on niin vaikea puhua ymmärrettävästi. Jaettu hulluus on kaksinkertainen hulluus!

G – Genetiikka: Pääaineeni yliopistossa. Olen siis tutkija, mutta en tutki mitään muuta kuin päivien kulumisen yllättävää keveyttä. Rakastuin lääketieteeseen synnyinvuonnani ilmestyneen Robin Cookin Kooma-kirjan kautta. Koska en ole ihmisihminen, en halunnut lääkäriksi (pitäisi koskea ja puhua) vaan päädyin tutkijaksi. Paljonko hyötyä tästäkin koulutuksesta sitten oli? Löysin toki yhdestä geenistä suurimman koskaan havaitun deleetion, mutta ei sillä paljon henkseleitä paukutella Kelan kassalla.


Blogin ensimmäisiä kuvia. Selkeää panostusta kuvanlaatuun.


H – Hernia: Minut on tehty huonoista aineksista. Joka paikka poksuu kuin vesi-ilmapallo. Jos joku joskus keksii kuvata tieteellisesti esim. tilan nimeltä hammasjuuren tyrä, olen melko varmasti ensimmäinen tunnettu potilas. Synnyin nivustyrän kanssa ja luultavasti kuolen koko tyräperhe kiusanani.

I – Irtokarkit: Karkit ovat ihania ja kauheita. Pakko syödä, kun ei voi lopettaa. Pakko ostaa kaikkia makuja liikaa kutakin. Aina tulee paha olo ja sitten sitä vannoo, ettei enää koskaan. Mutta matkan varrella on aina yksi videovuokraamo, joista on muuten aika salakavalasti tullut sokerilataamoita. No, tarpeeksi kun ostaa niin saa myös sen leffan kylkiäisiksi!

J – Joutenolo: En ole kyllästyvää sorttia. En mangu yksinäisyyttäni tai kutsu kavereita kylään, kun ei ole mitään tekemistä. Voin maata sohvalla päiväkausia ja tuijottaa kattoon. Katto on hyvä. Katto ei vaadi. Katto ei puhu paskaa, eikä sen kanssa tarvitse keskustella tyhjänpäiväisyyksiä, vain täyttääkseen huoneen äänillä odottaessaan omaa vuoroaan puhua. Katto on läsnä ja näinollen se muistuttaa paljon kania. Monesti menenkin mieluummin kanien luokse ja tuijotan kania. Koska kani on kauniimpi kuin katto. Olen selkeästi viettänyt liikaa aikaa neljän seinän (eli yhden katon / 10 kanin) kanssa.

K – Kynsilakat: Nämä pirulaiset tulivat elämääni salakavalasti. Välillä yksi kerrallaan, joskus suoranaisina ryöppyinä. Otin niitä vastaan syli avoinna, useasti pienten riemunkiljahdusten saattelemana. Kynsilakka on vähän niin kuin katto (tai kani). Se on läsnä ja on se piru vie kauniimpi kuin katto. Toisaalta sen saaminen elämääni vaatii luottokorttitietoni eikä se ole aina hyvä. Ja kynsilakka on vaativa ystävä. Se vaatii tulla tikutetuksi, vaatii saada tikkuunsa oman nimensä, vaatii tulla lakatuksi, vaatii huomiota, jota yritän jakaa tasaisesti kaikille sadoille ystävilleni. Pitäisikö kirjoittaa omaelämänkertateos ”kaninkynnenlakkaaja”?


Omat kynnet vaihtuivat raksuihin Cesarsin kurssilla. Että mulla on ikävä näitä kynsiä.


L – Lapsellisuus vs lapsettomuus: Olen omasta tahdostani lapseton. Naisena olen joutunut useasti ahdistelun kohteeksi koskien lastenhankkimisaikataulua. En koe naiseutta mitenkään upeaksi tai erikoiseksi enkä todellakaan näe äitiyttä asiana, jonka haluaisin assosioitavan itseeni. Olen oikeastaan aika vihainen omalle naiseudelleni, koska minulle se tarkoittaa vain turhaa kärsimystä kerran kuussa. Viikon kestävää migreeniä ja vatsakipuja. Onneksi kukaan ei enää kysele lapsista tai niiden olemattomuudesta. Onneksi saan olla lapsellinen omassa lapsettomuudessani, leikkiä ja lässyttää ja kiroilla niin maan perkeleesti omassa kotonani. Ja juoksennella alasti ympäri asuntoa Nutella-lusikka suussa!

M – Misantropia: Mikäli jollekin on vielä tässä kohdassa aakkosia epäselvää niin käydään tämä asia vielä kerran läpi. Kertaus on opintojen äpärä! Misantropia on sanana jotenkin suuhun sopivampi kuin ihmisviha, joka kolahtaa päin kupolia kovasti negatiivisesti kalahdellen. Minulla on ihmissuhteita mutta vain muutamia ja nekin matkan päässä. En vihaa ihmisiä, he ovat minulle vain jotenkin yhdentekeviä. Unohdan helposti ihmisten olemassaolon enkä oikein osaa tuntea ikävää. En ole epäsosiaalinen, koska tulen oikein hyvin toimeen ihmisten kanssa, mikäli minut sellaiseen tilanteeseen pistetään. Jos saan itse päättää, olen mieluiten kotona sen yhden ihmisen kanssa, joka maailmaani mahtuu. Inhoan puhua puhelimessa mutta saatan höpöttää mesessä jonkun kanssa pitkätkin tovit. Olen sosiaalisesti rajoittunut ja saatan kuulua autismin kirjoon mutta hyväksyn tämän piirteen itsessäni vuosi vuodelta paremmin.

N – Neuleet: Rakastan kerrospukeutumista ja isoja neuletakkeja, joihin voi hukuttautua ensimmäisten syksyn lehtien tippuessa puista. Onneksi olen sen verran vilukissa, että voin pukeutua neuleisiini melkein mihin vuodenaikaan tahansa. Viime kesä oli erityisen otollinen neuletakeille. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä (okei, pisteen voisi laittaa lauseessa myös tähän), joilla on erikseen kesä- ja talvivaatteet. Ikään kuin olisimme jotain vaihtolämpöisiä olentoja, joiden ruumiinlämpö vaihtelee kesän pikku-pikku-bikineistä talven michelin-ukkountuvatakkiin. Oma siirtymäriittini ja kontribuutioni kesää kohtaan on neuletakin riisuminen!


Kaaduin, pari kynttä katkesi ja samalla melkein bloggaajan selkäranka mitä tulee bloggaamiseen.
Ensimmäinen kuhmu tiessä blogitaipaleella. Eihän näitä vauvakynsiä katso erkkikään.


O – Omintakeisuus: Olen vaikea luonne, outolintu. Intiaaninimeltäni ”Tanssii ei kenenkään pillin mukaan”. Oletteko huomanneet, että rikkaat hullut ovat ”omintakeisia” mutta köyhät hullut ovat… no, hulluja? Jaa, että omintakeisuuteenkin pitäisi tässä konkurssissa vielä olla varaa. Jos on kynsilakkarikas niin voidaanko henkilö silloin laskea omintakeiseksi? Oikeasti saan näppyjä kaikista luokitteluyrityksistä, joten jatkanen pyöreän palikan tunkemista neliskanttiseen reikään hamaan maailmanloppuun asti. Hullu, omintakeinen… take your pick!

P – Puput: ©©©©©©©©©©©©©©©©©© Yksi sydän jokaiselle pupullemme, joka on koskaan rikastuttanut elämäämme. Puput ovat vähän niin kuin (ei, ei niin kuin katto) Cadillacquerin kynsilakat. Ne pitää kokea, niitä ei voi selittää. Blogissa on oma sivu pupstereille, mikäli haluat käydä lukemassa lisää näistä touhuvintiöistä. You are my rock!

Q – Que?! Siis faktahan on, että tämä kirjain aiheuttaa melko rajallisia assosiaatioita. Tämä kyseinen espanjankielinen sana kuitenkin lipsahtaa suustani tavan takaa. Omaan huumorintajun, jopa ihan hyvän sellaisen. Mutta se on mennyt jossain välissä vinksalleen ja korkkiruuville. En usein tajua ihan perusvitsejä. Ei vaan mene jakeluun. Ylianalysoin jokaisen herjan ja mikäli löydän yhdenkään epäloogisuuden, saan taas niitä kuuluisia näppyjä. Omat vitsini taas ovat aivan käsittämättömän hauskoja ja mielelläni avaan ne miehelleni auki ja väännän rautalangasta varmistaakseni vastaanoton. Jos olette koskaan katsoneet Bonesia, tiedätte mistä puhun: ”I’m an excellent driver”, ”I can be a duck”, ”I’m not going to speak from my heart, I’ll be speaking from my mouth” “"Is it just me, or are circles pointless?”.


Uudet raksut uusilla muodoilla. Snadisti liian neliöt omaan makuun. Saa kutsua myös lapioiksi.


R – Runot: Runot ovat itselleni vähän sama asia kuin tatuoinnit. Tapa ilmaista jotain mikä vaatii tulla ilmaistuksi, muttei oikein löydä tietään ulos labyrintistä. Suurin osa tatuoinneistani liittyy jotenkin lyriikkaan. Jokaisessa tatuoinnissani on sydän Saima Harmajan Taottu sydän –runon merkityksen vuoksi. Selässäni on suuri elämän ja kuoleman puu, jonka oksia koristavat erilaiset kukkaset, yksi jokaiselle edesmenneelle karvaiselle ystävälleni. Itse puun merkitys selittyy E.E. Cummingsin runossa I carry your heart with me. Suomalaisista runoilijoista sydäntäni lähinnä on Maaria Leinonen, jonka huuto ”aurinko, älä laske” on tatuoitu tribaalina olkapäähäni. Osaisinpa itsekin muokata sanoja omaa olemassaoloani kuvaavaan muotoon.

S – Sarkasmi: Yhtä tärkeää olemassaololle kuin hengittäminen! Olen luultavasti saanut tartunnan joskus pentuna katsottuani liikaa tyttökultaisia (Golden Girls). Dorothy on sarkasmin sanansaattaja ja syytän häntä monestakin ala-asteella kärsitystä jälki-istunnosta. Oletteko huomanneet, etteivät ala-asteen opettajat reagoi kovin positiivisesti lasten orastavaan sarkasmintajuun?

T – Tatuoinnit: Toiset kirjoittavat päiväkirjaa lehtiöön, minä kirjoitutan omaani iholleni. Tatuoinnit ovat tulleet elämääni noin vuosikymmen sitten ja jotenkin koin tämän itseilmaisun tavan heti omakseni. Tatuoinnin ottaminen (siis se itse neulaaminen) on minulle lähes hengellinen kokemus. Se kun antautuu kivulle. Toivottaa sen tervetulleeksi ja pitää sitä sylissään kuin pientä haavoittunutta lintua. Se on itselleni korkein mahdollinen läsnäolon muoto. Se tila on niin pieni, ettei sinne mahdu häiritseviä ajatuksia. On vain kipu ja minä. Ei, en nauti kivusta, se on vain minusta mielenkiintoinen kokemus tatuoinnin yhteydessä. Kipuaistimuksen tehtävä on kertoa aivoille, että nyt ruumista vahingoitetaan, jotta tekisin jotain sen loppumiseksi. Minun tehtäväni on tatuoinnin oton aikana sanoa aivoilleni, että ole ihan rauhassa kulta-pieni, kun ei ole mitään hätää. Se hetki, kun saat aivosi tajuamaan, ettei tämä tuntemus vaadi toimenpiteitä on jotenkin maaginen.


Tässä kollaasissa ovat kaikkien aikojen (siis vuoden) lempikynteni. Kynsien muotokin alkaa löytyä.


U – Uskonnottomuus: En usko järjestäytyneeseen uskontoon, koska en usko ihmiseen enkä ihmisen hyvyyteen tällaisessa kontekstissa. Olen kyyninen. Uskon kuitenkin korkeamman voiman olemassaoloon. Uskon energian häviämättömyyden lakiin, joka omasta mielestäni selittää aukottomasti sielun olemassaolon. Uskon kaikkivaltiuden käsitteen käsittämättömyyteen ja siihen, ettei ihmisen aivokapasiteetilla tulla koskaan edes raapaisemaan kyseistä ulottuvuutta. Joskus saatan pohtia kaikkivaltiutta päiväkausia. Voiko kaikkivaltias luoda niin ison kiven, ettei pysty sitä itse siirtämään? Siinäpä vasta aivojumppa. Jos vastaus on kyllä, niin kaikkivaltius romuttui kykenemättömyyteen siirtää sitä isoa kiveä. Jos vastaus on ei, niin kaikkivaltius meni kykenemättömyyteen luoda riittävän isoa kiveä. Kaikkivaltius ei ole ihmisaivoja varten! En tiedä päädymmekö lannoittamaan päivänkakkaroita mutta sanotaanko näin, että olen joka päivä lähempänä vastausta. Elämä kun on kuolemaan johtava sairaus.

V – Värit: En voisi elää ilman värejä. Ne ovat itselleni muotojen ohella avain estetiikkaan. Niin hölmöiltä kuin kynsilakat kuulostavatkin elämän suuressa mittakaavassa, minulle ne ovat pieniä pulloja suoraan taivaasta. Maagisia, kosmisia, universaaleja ja epäinhimillisen kauniita tiivistelmiä elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta!

W – Willa: Hyvinkäällä sijaitseva ostoskeskus Willa on meidän perheen ”köyhän miehen Berliini”. Sitä paitsi Berliini on jo ihan pilalla turisteista (happamia sanoi kettu jne.). Me luomme uutta trendiä. Mennään kaikki Hyvinkäälle Willaan! Jos joudun muuttamaan vielä kerran elämässäni (olen tehnyt tätä muuttorumbaa kahden vuoden välein 17-vuotiaasta asti) niin olkoon se Hyvinkäälle. Siinä paikassa on jotain todella kotoisaa, ihan niin kuin on Berliinissäkin ©.




X – Xanax:  Tämä kirjain oli koitua tuhokseni. Olin päättänyt, että yhtään en jätä väliin, joten mietintämyssy oli päässä hetken jos toisenkin. Xanax ei ole mytologinen naissoturi vaan farmaseuttinen tuotenimi bentsolle, jolla hoidetaan mm. masennusta ja ahdistuneisuutta. Molemmat ovat tehneet pesää päässäni teinivuosista asti. Tämä kyseinen lääke ei ole kuulunut oman apteekkini valikoimiin mutta give me a break, tämä oli hankala kirjain. Haluaisin pysyä mahdollisimman kaukana kaikista farmaseuttisista tököteistä, mutta välillä mytologiset soturiprinsessat päässäni alkavat taistelemaan viattomia vihollisia vastaan.

Y – Ystävyys: Olen monesti miettinyt mitä tämä sana itselleni merkitsee enkä ole vieläkään oikein päässyt mihinkään lopputulemaan pohdinnoissani. En erityisesti kaipaa seuraa enkä ihmistä kenelle jakaa tuntojani omaa aviomiestäni laajemmassa mittakaavassa. Olen naimisissa parhaan ja ainoan todellisen ystäväni kanssa. Olemme käyneet helvetissä (muutamankin kerran) ja taistelleet tiemme takaisin. Aina ihan pieni uusi särö sielussa mutta palanneet silti, yhdessä. Kai se on ystävyyttä se, kumppanuutta ja rakkautta?




Z – Zoeva: Olen ihan hiton ylpeä itsestäni, että keksin tähänkin kirjaimeen sanan! Zoeva tekee maailman parhaat meikkisiveltimet. Ostin ison läjän näitä keväällä ja olen rakastunut. Meikkivoiteen levittäminen ei enää satu kasvoihin ja luomivärit häivyttyvät kuin itsekseen. Edullisia, laadukkaita, kauniita, mahtavia, upeita = Zoeva ©.

Å – Pakkoruåtsi: En halua Åreen enkä Ahvenanmaalle, joten tämäkin turha kirjain saisi lakata olemasta. Nämä ovat suomen kielen aakkoset, joten en suostu ottamaan Å:ta mukaan leikkiin ellei siihen lueta myös Š- ja Ž-kirjaimia.

Ä – Ärtyneisyys: Olen helposti kiihtyvä luonne! Ärräpäät lentelevät ja niin kyllä lentelevät tavaratkin. Älköön kukaan tulko minun ja vitutuksen väliin. Se suhde on pyhä. Sen pitää vaan päästä ulos! Sitten on taas hyvä. Palataan asiaan viiden minuutin päästä, jooko. Siihen asti ”run for your life”! Tällä hetkellä yksi tietty aakkospostaus alkaa pikkuhiljaa aiheuttamaan ikäviä ärsyyntymisentunteita. Siis kuka helvata on keksinyt näin monta kirjainta! Nostakaa käsi, jos voisitte ihan hyvin elää ilman… sanotaan nyt vaikka Q:ta, W:tä, X:ää, Z:aa ja Å:ta. Siinä olisi taas säästynyt puoli tuntia minun elämästä, niih!




Ö – Ö-mappi: En ole hamstraajaluonne, vaikka kynsilakkojen määrä saattaisi kertoa jotain päinvastaista. Jos tykkään jostain, hankin sitä elämääni ja usein PALJON. Kynsilakkoja, kaneja, karkkia, keksejä, kahvia, koruja, kenkiä. Ei, en ole sitoutunut erityisesti K-kirjaimeen eikä se saa senttiäkään tämän postauksen tuotoista (eli siitä jättipussista irttareita, minkä menen huomenna ostamaan itselleni). Sitten kun olen päässyt ko. asia ”yli/ali/ohi/läpi” niin päästän siitä irti (eli suomeksi heitän rosikseen). "If it comes back to me it’s mine forever. If it doesn’t, it was never mine to begin with!" Omg! sanoinhan, että olen hulvattoman hauska! Tähän Indecent Proposal –leffan sitaattiin lienee hyvä päättää tämäkin löpinä.

Huomenna käynnistyy blogin ensimmäinen synttäriarvonta, joten pysykäähän kuulolla!

Auf Wiedersehen, Pet ©



34 comments:

  1. Olipas kiva lukea näin sunnuntain ratoksi ja kiva tutustua sinuun enemmän. Ai että mä vihaan sitä että tuijotetaan mahaa, vihjaillaan koko ajan lapsista ja näytellään lasten valokuvia ja sanotaan että otahan mallia. Tekisi mieli sanoa no että sori kun ei pysty eikä halua. Irtokarkit on myös itse pirua, joka kerta olen että otan vain vähän, sitten on paha olo ja en osta näitä enää ikinä. Ja kohta sama homma toistoon :)

    Kiva kun tässä vilahteli omia suosikkikynsiäni eli nuo vihreä-harmaa OPI Sprite -lakka Skittletet, erilaiset vesiväritykset, Mariannet, stiletit ja punk/ararkia kynnet <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tää olis mahtava kommentti ihan itsekseenkin. Anarkia!!! Hihii :D. Mutta kiitos kauheasti, että jaksoit lukea postauksen läpi. Vähän välillä hirvitti, kun tekstiä tuli ja tuli. Nyt jos pitäisi tehdä heti uudestaan niin vaihtaisin W:hen Wooky Allenin ja K:hon kirjat. Mutta nämä nyt olikin senhetkisiä assosiaatioita :). Mä tykkään kanssa noista punk-kynsistä. Kaikkien aikojen suosikit on SoA-anarkiakynnet. Ne vaan onnistui ihan nappiin ja vieläpä suunnitelman mukaan!

      Delete
  2. Mahtava postaus! Oli ihana lukea sun omat aakkoset! :D Repesin täydellisesti tuossa tyrä kohdassa ja taas kauhistuin kun sanoit, että voisit muuttaa hyvinkäälle. :D Olen asunut hyvinkäällä koko lapsuuden ja luojan kiitos olen päässyt sieltä pois. :DD <3

    Onnea vielä vuodesta ja innolla odotan seuraavaa tulevaa vuotta. <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mäkin kyllä vähän repeilin ja kauhistelin tätä kirjoittaessani. Nyt odottelen, josko joku soittaa valkotakkiset paikalle. Voishan ne tietty hoitaa vaikka jotain mun tyrää :D. Jännä muuten miten erilailla eri ihmset näkevät jonkun paikan. Itse en ole kuin pyörähtänyt Hyvinkäällä mutta sen paikan fiilis tuntuu kivalta. Taas Espooseen en muuttaisi koskaan, kun siellä on aika jotenkin oudot fibat. Nää on korkeampaa matematiikkaa :).

      Delete
  3. No jopas olit kivan sunnuntai-aamun tarinan kirjoittanut! <3 Samaistun L-kirjaimeen vaikka ei olekaan oma valinta (tosin voisi kyllä olla jos luonto ei olisi päättänyt puolestani), kyllä se aina vähän särähtää jos vaikka töissä lyödään leikillisesti vetoa siitä kuka jää seuraavaksi mammalomalle.. Mutta se siitä!
    Susta on tullut ihan mun lemppari blogi-tyyppi just siks että olet rehellisesti just se mikä olet ja huumorintajusi on ihan lyömätöntä! Arvostan! :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihana Nea <3. Mähän tässä ihan taas punastelen! Kiitos :).

      Delete
  4. Ihanaa luettavaa, saatana! :D Välillä mietin kauhuissani ja riemuissani käsiä yhteen taputtaen että kirjottaaks toi nyt musta vai itestään? Onko varmaa ettei ole verisidettä? Eläinrakkaus, joutenolo on kuin suoraan minusta. Tietty kynsilakat ja lapsettomuus. Jos mulla ois muksu niin oisin unohtanut sen aikoja päiviä sitten johonkin. Ihmisvihaani sain jälleen parin päivän ajan täyden vahvistuksen. Yks opettaja oli ainut joka ymmärsi mun kuivaa ja hurjaa huumoriani, loput ei tainnu olla varmoja. Olen ihme sekoitus pitkää pinnaa ja nollasta sataan kiihtyvää Tempperamenttia. Ystävyys -> samaa mieltä. Jaettu hulluus, kannatan ehdottomasti. Jokaisen ihmisen jolla viiraa edes pikkasen, olisi upeeta kun ne jakais sen kaikille. Sillä olen elämässäni huomannut että moni ns. hulluksi tituleerattu on tätä itseään niin terveenä pitävää kansaa selväjärkisempi. Hulluudet esille niin maailma on parempi paikka! Ugh, olen puhunut <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. No saatana sentään! Kyllä tässä nyt on täytynyt tapahtua joku källi synnytysosastolla. Oikeesti ollaan varmaan kaksosia :). Toi oli täydellinen lisäys "ihme sekoitus pitkää pinnaa ja nollasta sataan kiihtyvää Tempperamenttia"! Mä kanssa kannatan hulluutta, koska ainakin se synnyttää luovaa ajattelua ja ehkäisee kiltisti perässä kulkevien lampaiden laiduntamista :D.

      Delete
    2. Met ollaan vissiin kolmoset sitte! Ku tunnutta niin hengenheimolaiselta molemmat, Malle ja Sole... <3

      Delete
    3. Onneksi ei sentään Nuuksion neloset :D.

      Delete
  5. Huh, olipas tekstiä. Mutta kiva oli lukea kyllä. Itseä ärsyttää myös ihan älyttömästi lapsiutelut, toiset eivät koskaan tiedä muiden tilannetta. Mitä jos joku haluaakin lapsia, on yrittänyt vuosia ja joku utelemalla pahoittaa toisen mielen. Lapsista ei saisi KOSKAAN mun mielestä kysyä. Se on jokaisen oma asia.

    Mutta oli kiva oppia susta taas jotain uutta! Ehkäpä innostun tekemään tämän itsekin. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Tulihan sitä tosiaan vähän naputeltua tuota tekstiä, hups! Konekin kaatui äsken, kun yritin kirjoittaa päivän kolmatta blogipostausta. Meinasin spontaanisti heivata tämän rakkineen seinään, koska joku älyn kukkanen on ohjelmoinut pakotettuun uudelleenkäynnistymiseen sad facen! Vähän sama kuin siinä lukisi "Sowwy". Ja mikä ihme on pakotettu uudelleenkäynnistyminen kesken työskentelyn! Mä niin vihaan ATK:ta! Mä vihaan Lenovoa, argh! Mutta sä oot ihana, etkä yhtään sillä tavalla niin kuin katto <3.

      Delete
  6. Onhan muuten hienosti kirjotettu! Paras aakkospostaus, jonka olen lukenut. Ei mulla muuta :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi kiitos Anni! Toi oli jo aika suuri kunnianosoitus :). Ei mullakan muuta <3.

      Delete
  7. Olipa muuten pirun hyvät aakkoset! Kiva tutustua suhun vähän lisää ja löysin myös monta kohtaa johon voin samaistua.

    Vapaaehtoinen lapsettomuus on mulla onneksi ollut sellainen asia, johon ei ole kukaan juurikaan puuttunut. Toistaiseksi me ollaan kaksin, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta tähän asti näin on ollut hyvä. Irtokarkit - olen koukussa. Yksin viihdyn myös oikein hyvin, parhaiten kuitenkin mieheni kanssa. Paras tyyppi ever. Mulla on kyllä ystäviä ja olen hyvin läheinen myös veljieni kanssa, mutta en silti kaipaa vapaa-ajallani jatkuvaa sosiaalista kanssakäymistä. Varsinkin arkena sosiaalisen työpäivän päätteeksi haluan vain olla kotona yksin tai kaksin. Lakata kynsiä ja olla hiljaa :D Uskonnottomuus yhdistää meitä myös osittain. En kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön enkä itse tunnusta mitään uskontoa. Toisaalta en myöskään usko korkeampaan voimaan enkä sieluun. Musta jää jälkeen varmaankin joku kitukasvuinen päivänkakkara ja hyvä niin, en kaipaa muuta :) Niin, mitäs muuta... Ainakin que -sanaa käytän jatkuvasti kun en kuule tai ymmärrä kuulemaani!

    Nämä yhtäläisyydet tuli nyt ekana mieleen. Kiitos Malle mukavasta sunnuntailuettavasta! <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä olin ihan varma, että lukijamäärä tippuu heti puoleen, kun porukka lukee tarkemmin minkälainen tyyppi täällä ruudun toisella puolella heiluu :). Mukava siis kuulla, että näitä olikin kiva eikä kauhean kauhea lukea, huh! Ja Maiju, päivänkakkarat on parhaita <3.

      Delete
  8. On sulla vaan sana hallussa. :)
    Ihanaa, että olit jaksanu tosissas miettiä näitä, ja vielä avata niitä ajatuksia, etkä vaan heittäny jotain pinnallista läppää (toki sitäkin on hauska lukea). Ja hei, noi ekatkin kynnet on upeita, ja vaan upeutuu loppua kohden! En haluais käyttää enempää liirumlaarum-ylistyssanoja, mut kun ei nyt vähänpikään riitä. Kyl sun blogi vaan on PARHAUTTA. :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä jotenkin pelkäsin tätä haastetta, mutta sitten kun aloin kirjoittamaan niin sieltä ne vaan assosiaatiot vaan pompsahti. Kyllä kannattaa käydä pällilääkärissä, niin osaa sitten tehdä aakkoshaasteita! Kiitos kauhian paljon kehuista, jotka sai mut taas astetta lähemmäs keitettyä hummeria :D.

      Delete
  9. Kanit, katto ja kynsilakat - mielenkiintoista, mielenkiintoista. :) Paljon myös vieraita sanoja, joista ihan kaikki eivät auenneet mulle avaamallakaan. Myös yhteläisyyksiä itseeni löysin vähän, esimerkiksi J-kirjaimen kohdalta. Ja tuo M-kirjaimen uusi käsitetuttavuus pisti miettimään myös itseäni.

    Tämä kommentti on myös kehu lakkauksillesi: saatan pitää jopa enemmän kirjallisesta ilmaisustasi kuin kynsistäsi! ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Joo, mulla jää joskus aakkoset päälle! Tää oli nyt muuten sen verran kääntäen verrannollinen kehu, että mä en nyt ihan suorilta ymmärrä, jotta tykkäätkö ja mistä tykkäät vai onko ihan inhaa :D. Mutta mun aivoissa onkin sellainen pieni bugi, ettei ne osaa käsitellä kieltomuotoina tehtyjä kysymyksiä, kuten "Etkö tykkää kynsilakoista?". Jos saan viisi minuuttia aikaa niin voin ehkä kyetä päättelemään miten tähän vastataan niin, etten tule vahingossa sanoneeksi inhoavani kynsilakkoja. Onneksi ei tarvitse mennä älykkyystestiin... tai armeijaan!

      Delete
    2. Hah hah, epäselvät ilmaisut ovat bravuurini... Kuvittelin että on päivänselvää että tykkään kovasti kynsistäsi ja siksi pyrin vekkulisti ilmaisemaan että tekstisi säväyttää mahdollisesti jopa kynsiä enemmän - eli tykkään. Sorruin omaan "näppäryyteeni" - sori. :D

      Delete
  10. Hurjaa, miten moniin asioihin voinkaan sussa samaistua. Toki kaikkien niiden piirteiden jakaminen oman blogin puolella menisi liian henkilökohtaiseksi itselleni, mutta täytyy sanoa, että jotain yhtä outoa meissä taitaa olla. Mua muuten kiinnostaisi tietää, että kuinka pitkä historia sulla on sun miehen kanssa, tuntuu, ettet ole maininnut asiasta vielä? Tuollainen sielunkumppanuus on ihailtavaa, onnea sulle siitä :) ♥ Meillä on oman miehen kanssa ihan sama kuvio, ettei juuri muita ihmisiä elämäämme kaivatakaan kun se kaikkein tärkein ystävä jo asuu siinä saman katon alla, joten voin hyvin samaistua suhun tässäkin asiassa :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ollaan me miehen kanssa jo 12 vuotta hengailtu yhdessä ja 10 vuotta oltu naimisissa. Sikke Sumari taisi joskus vastata kysymykseen pitkän liiton saloista niinkin realistisesti kuin "joka päivä sitä valitsee uudestaan". Siis että valitsee olla sen toisen ihmisen vierellä ja tukea ja olla tuettavana. Yhtä hyvin sitä voisi tehdä toisenlaisenkin valinnan mutta siihen ei ole mitään tarvetta. En tavallaan usko siihen, että ihmiset olisi jotenkin tarkoitettu toisilleen ja he täydentäisivät toisiaan. Olen ihan täyteläinen omana itsenäni ja voisin varmasti viettää elämäni jonkun muunkin kanssa tai itsekseni. Pointti on se, etten halua olla missään muualla. Yksinkertaista ja realistista. Tuon enempää romantiikkaa musta ei sitten irtoakaan <3.

      Delete
  11. Ai säkin oot biologi? :) törmääkö suhun koskaan viikissä?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ei muhun enää törmää Viikissä kun valmistuin 2008 ja sen jälkeen pyörin enemmän Meikussa Biomedicumissa. Nyt mä en tosin pyöri yhtään missään, kun olen ollut saikulla jo pari vuotta ja lähinnä juttelen kotona hämähäkeille :).

      Delete
  12. Sää tunnut niin monin tavoin sielun siskolta. Vaikke tunneta, ku netissä! :D Oot ihana just tollasena ku oot. <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Ihan samanlaista tuntemista tämäkin on mun mielestä. Itse ainakin osaan olla enemmän oma itseni, kun en ole naamat vastatusten toisen kanssa. Silloin menee aina joku rooli päälle ja hymy naamalle, vaikka olo olisi kuinka kelju. Ihanaa, kun ollaan tutustuttu! Olet murunen <3.

      Delete
  13. Hyvää synttäriä blogille!

    luin niin intensiivisesti (tunnistin myös itseni kohdista M, N, R, S, T, Y ja Ä), että piti palata lopuksi taaksepäin katsoakseni kuvat!
    Kehitystä on tapahtunut ja sulla on ihana rohkeus koristella kynsiä, ei mitään perussettiä koskaan. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Kaisa :). Olenpas aika ihanan positiivisesti yllättynyt miten moni on jaksanut lukea tämän(kin) kilometripostauksen. Kumma miten näin epäsosiaalisesta tuppisuusta voi tulla näppikseen kiinni päästessään oikea räpätäti! Mulla on nyt kauhea hinku päästä käsiksi akryylimaaleihin, kun on maalit ja suditkin hankittuna vimosen päälle. Enää ei voi syyttää kuin itseään ja harjoituksen puutetta. Pitänee katsoa ensi viikolla ahkerasti Youtubesta videoita ja alkaa askartelemaan :).

      Delete
  14. Sää oot niin loistava kirjottamaan, hauskaa, mut silti syvällistä tekstiä, cool! Sää oot kehittyny ihan hulluna kynsien laitosa, ihania kynsiä, ah <3

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos ihan pupuna :). Mulle tule itselle joku ruumiistapoistumiskokemus aina kun näen noita mun ekoja kynsiä. Siis kuka ne on tehnyt ja millä vuosituhannella? Blogin kautta on kyllä mukava seurata omaa kehitystään ihan itsekin.

      Delete
  15. Ihan mahtavat aakkoset! Moni kohta on sellanen et varmasti omiinkin aakkosiini pistäisin (: Lapsista utelu on kyllä jotain nii raivostuttavaa! Yks eräs vanha mieshenkilö kenestä en tykkää yhtään ni joskus hyökkäs mun mahan kimppuun takaapäin ja sanoi kokeilevansa joko siellä asutaan, Hyi helvetti! Ja pari viikkoa sit kun mun paras kaveri sai lapsen ni nyt kaikki haaveilee et mä oon seuraava. Ei kiitos! Miksei ihmiset tajua et ei kaikki halua lapsia?

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitti Tinkerbell <3. Mua oikein puistatti tuo sun kertomus, yöks! Olisin varmaan vetänyt spontaanisti pataattiin :). Mulle kerran yksi ihminen suuttui, kun sanoin etten halua lapsia, koska hänen mielestään lasten hankkiminen on joku kansalaisvelvollisuus ja se nyt vaan on pakko hoitaa. Juu ei kiitos :).

      Delete

Please, feel free to leave comments in Finnish or in English. I'd love to hear from you. Thank you lovelies :)