Tuesday, March 31, 2015

Mani Of the Month - March 2015


Se on sitten taas se aika kuukaudesta! Aika kääntyä kannoillaan 180 astetta ja tiirata menneeseen. Tämä on tavallaan hauska pieni harjoitus itselleni, koska en oikein osaa katsoa taaksepäin muuten kuin pakotettuna. Muistikin tuppaa heittämään niin, etten voi varmasti sanoa mitä eilen olen puuhastellut, mutta onneksi blogista voi aina tulla tarkastamaan millaisia kynsiä milloinkin olen kantanut. Ihmettelen aina tv-sarjoja katsoessani, että miten ihmiset osaavat vastata kuulusteluissa niin seikkaperäisiin kysymyksiin. Missä asennossa nukuit se ja se päivä siihen ja siihen aikaan esim. 13,26 vuotta sitten? Osaavatko jotkut ihmiset oikeasti sanoa tarkalleen missä ovat olleet jokaisena elämänsä päivänä? Itselleni viime viikko on jo hieman sumean logiikan sävyttämä.




Armollinen tietokoneeni osaa kuitenkin kertoa, että maaliskuussa sain aikaiseksi muutamia swatcheja ja 15 kynsitaiteen suurteosta (not!). Itse olen yllättävän tyytyväinen tämän kuun tuotoksiin. Yleensä joukosta löytyy selkeitä huteja mutta tästä joukosta vain kaksi aiheuttaa hieman epämääräisiä tuntemuksia lähinnä sen takia, etten tunne niitä omikseni. Kyse on riikinkukkolakkauksesta sekä sinioranssista lakkauksesta. Erityisen positiivisia fiboja syntyy NYC vesivärilakkauksesta ja Dracula-kynsistä. Kyllä nuo pinkit pupukynnetkin onnistuivat paremmin kuin osasin odottaa. Ihan mukiinmenevä kuukausi siis ainakin kynsien osalta.





Etelä-Suomessa pyrytti ainakin eilen koko päivän lunta ja talvi teki todellisen comebackin. Jos lumentulo vielä jatkuu, saatan pian joutua tekemään ne manaamani neonväriset lumihiutalekynnet. Minähän en ota enää talvitakkeja varastosta enkä talvikenkiä kaapista, joten päätin ratkaista ongelman vetämällä verhot tiukkaan kiinni ja olemalla katsomatta ulos. Keskiviikkona lienee pakko vääntäytyä kauppaan pääsiäisostoksille mutta sitä ennen ei tätä nenua ulkoilmassa nähdä. Saanpahan ainakin väkerrettyä muutaman pupuaiheiset pääsiäiskynnet kotiarestin kunniaksi. 

Mukavaa pääsiäisen odotusta kaikille ja muistakaahan käydä vastaamassa blogikilpailuun!



Sunday, March 29, 2015

Blogikilpailu Kanikimara


Eilen vietettiin blogin puolivuotispäivää ja samaan saumaan sattui myös 100. postaus. Sehän tahtoo sanoa, että nyt pistetään kilpailu pystyyn jokaiselle Bloggerin kautta blogia seuraavalle, niin vanhoille kuin uusillekin lukijoille.

Olen suunnitellut tätä kilpailua jo pidemmän aikaa. Idea välähti päähäni enkä saanut sitä sieltä enää pois joten kiusaan nyt sitten teitäkin neronleimauksellani. Kotonamme asuu kymmenen kääpiökania mutta näitä söpöliinejä ei olla unohdettu myöskään asuntomme sisustuksessa. Kun ovesta astuu sisään, mikään ei suoranaisesti viittaa kanihulluun perheeseen. Ei löydy kirjahyllyä täynnä posliinikaneja eikä sohvaa täynnä pehmopupuja. Silti niitä on kaikkialla. Ne ovat ryömineet kotiimme salaa ja ottaneet vallan sisustuksestamme.




Nyt haluaisinkin teidän arvaavan kuinka monta kaniaiheista sisustuselementtiä kodistamme löytyy. Lähimmäksi arvannut voittaa upean palkinnon, johon kuuluu: 
  • Sally Hansen - I Pink I Can (Sally Hansenin maahantuojan Bernerin sponsoroima) 
  • Sally Hansen - Firey Island (Sally Hansenin maahantuojan Bernerin sponsoroima)
  • Sally Hansen - Seepraviila (Sally Hansenin maahantuojan Bernerin sponsoroima)
  • Picture Polish - Holiday (CesarsShopin sponsoroima) 
  • Color Club - Angel Kiss (omakustanteinen) 
  • Isadora - Oasis (omakustanteinen)




Tämän postauksen kuvissa esiintyy ylväästi uusin ”sisustuselementtimme”. Pääsiäinen on aina vaarallista aikaa tässä huushollissa. Kauppareissuilta tuppaa kotiutumaan maidon lisäksi aina joku uusi ihana kani oli se sitten kortti, patsas, lelu, munakello, saippua, koruteline tms. Tämä kyseinen neonpunainen kani huuteli Cittarin kassajonossa minua kutsumaan itsensä kotiini. Tuossa se tuijottaa minua kynsipöydällä ja heilua lölleröi edestakaisin kun sitä vähänkin koskee. Näihin kynsiin on taas käytetty yli kymmentä lakkaa ja glitteriä sun muuta, joten en ala niitä tähän luettelemaan. Kysykää toki jos jotain haluatte tietää. Leimauslaattana toimii MoYou Londonin Zodiac-sarjan jänislaatta (yllättävää eikö totta!).




On paljon mahdollista, että olin edellisessä elämässäni koira, koska tämä lelu saa minut ihan höpöksi. Huomasin kassajonossa pinkkiä palleroa puristellessani, että se peijoonihan alkaa välkkyä neonväreissä, kun sitä vatkaa. Sain ihan tosissani hillitä riemuani, etten olisi pelästyttänyt kanssamatkustajia. Onneksi en kärsi (ainakaan vielä) epilepsiasta, koska tämän strobokanin tuijotteleminen saisi takuuvarmana kohtauksen puhkeamaan.




Näiden strobokanikynsien myötä haluan kiittää teitä kaikkia ihania lukijoita siellä jossain eetterissä. Olen tutustunut moneen ihanaan ihmiseen viimeisen puolen vuoden aikana ja kaikki on seurausta siitä, että uskalsin julkaista blogini ja kutsua teidät omaan pieneen maailmaani. Myönnän olevani kova höpöttämään myös itsekseni mutta olisihan se vallan hölmöä kirjoittaa blogia, jota kukaan ei lue. Kulttuuriantropologiselta tai psykososiaaliselta kannalta katsottuna sillä voisi hyvinkin olla jotain tieteellistä relevanssia, mutta ehkä emme nyt lähde sille linjalle. Puoli vuotta on hurahtanut sukkelaan ja mukaan on mahtunut niin hyviä kuin huonojakin hetkiä. Toivottavasti edessä on vielä paljon kynsilakkaa, asetonia ja kaneja.




Kilpailuun voitte osallistua liittymällä lukemaan blogia Bloggerin kautta (oikea palkki / follow me / vasen ylänappula, jossa lukee ”B”) ja jättämällä kommentteihin nimimerkin, jolla luette blogia sekä toimivan sähköpostiosoitteen. Kilpailu on vain Suomessa asuville lukijoille postin kynsilakkarajoitusten takia. Mikäli käy niin hassusti, että kilpailussa tulee tasapeli useamman lukijan välillä, arvon voittajan näiden kesken. Tai siis joku ihanista onnettaristamme arpoo, kuten edelliselläkin kerralla. Toivotaan vain, etteivät arpalipukkeet maistu liian herkulle arvontapäivänä tai voittaja pitää julistaa poissulkumenetelmällä.





Kilpailuaika on 29.3.- 10.4.2015 ja voittaja julkistetaan seuraavan viikonlopun aikana. Voittajan julkistamisen yhteydessä esittelen toki kuvamuodossa todistusaineiston kaniesineistön määrästä ja laadusta. En ole vielä itsekään tehnyt inventaariota asiasta, joten tulos on yllätys meille kaikille. Sen verran voin vielä vinkata, että asumme 80 neliön kaksikerroksisessa asunnossa, jossa on keittiö, olkkari, makkari ja kanihuone. Eläviä tai tuhkattuja kaneja ei lasketa mukaan kanikimaraan. Jos sisustuselementiksi tarkoitetut kanit on ryhmitelty selkeään asetelmaan, ne lasketaan yhdeksi ”kaniksi” oli rykelmässä sitten kolme tai kymmenen kania. Kaniksi luetaan kaikki selkeästi kaniin viittaava esim. kanin korvat, vaikka kokonaista kania ei näkyisikään. 

Koska kyseessä on harmiton blogikilpailu eikä perustuslain uudelleenmuokkaus, lopetan höpinän tähän ja toivotan kaikille mukavaa ensi viikkoa ja hyviä arvauksia!




Saturday, March 28, 2015

Art Deco Loves The Great Gatsby


Ensinnäkin ilmoitusluontoinen asia. Tämä on 100. postaus blogissani, jonka rykäisin pystyyn tasan 6kk sitten. Tätä lienee jo syytä juhlistaa, joten on taas aika käynnistää kilpailu kaikille ihanille lukijoille. Tästä lisää huomenna! Kiitos, kun olette siellä jossain :).

Oikeastaan 100. blogipostausta ei voisi paremmalla teemalla juhlistaa kuin Art Deco. Olen luultavasti elänyt edellisessä elämässäni jossain 1920-30 -luvun New Yorkissa, koska jokin tuossa kaupungissa ja erityisesti ko. tyylisuunnassa vetoaa niin kovin. Jos rakennuksen kanssa voisi mennä naimisiin (tai saahan sitä mutta onko siinä mittään järkeä?), minulle selkeä valinta olisi Chrysler Building. Se on yksinkertaisesti täydellinen!




MoYou Londonin Book Worm -kilpailussa olikin sopivasti yhtenä inspiraationlähteenä The Great Gatsby -kirja. Taas joudun myöntämään tyhmyyteni, sillä en ole lukenut tätäkään kirjaa, mutta modernin aikakauden Netflix-ihmisenä (onkohan tämä muuten evoluution seuraava askel - Homo Sapiens Netflixus?) olen toki katsonut uuden elokuvan aiheesta. Päädyin katsomaan leffaa joskus kipeänä maatessani  sohvalla koska a) nimi oli kirjoitettu Art Deco -tyyliin ja b) siinä näytteli Leo (joka nyt ei vaan osaa näytellä huonosti tai huonossa leffassa, vaikkei jostain kumman syystä koskaan Oscaria saakaan). Painettuani play-näppäintä vietin seuraavan pari tuntia suu auki ruutua tuijottaen.




En ole koskaan eläessäni nähnyt mitään niin kaunista kuin ko. elokuva. Leffan visuaalisesta tyylistä olisi pitänyt jakaa Oscarien asemesta Nobelin rauhanpalkinto. Ensimmäisen kerran tajusin miltä sen ajan ihmisistä on tuntunut elää omassa ajassaan. Pukusuunnittelu ei noudattanut orjallisesti oikeaa aikakautta vaan sen avulla haluttiin saada katsoja kokemaan tuon ajan tunnelma. Tämä ei luonnollisestikaan toteutuisi pukemalla näyttelijöille nykyihmisen standardilla vanhanaikaisia mutta autenttisia vaatteita, jotka olivat toki moderneja ja jopa yliampuvia siihen maailmanaikaan. Jos ette ole vielä katsoneet leffaa, voin suositella sitä lämpimästi. Itse elokuvakin on erinomaisen hyvä mutta voisin hyvin katsoa sen uudestaan vaikka ilman ääntäkin.




No nyt on hehkutettu leffat ja tyylisuunnat, joten siirrytään itse asiaan. Kynsillä on käytetty yli kymmentä eri lakkaa ja jokainen kynsi koristeltu erilailla. Pelkäsin, että tästä syntyisi sekamelska, joten pyrin suunnittelemaan kynnet melko tarkkaan oikean tunnelman aikaansaamiseksi. Peukalossa on Orlyn upea beige hopeshimmerlakka Nite Owl ja sen päällä MoYou Nailsin mustalla leimattu kuvio MoYou Londonin laatalta. Päällä gradientinomaisesti vielä Saffron 01 -glitterlakkaa. Etusormessa lakkana tummanvihreä Color Clubin Artsy Crafty, jonka päällä MoYou Londonin leima Color Clubin hopeisella On the Rocksilla. Näiden päälle on aseteltuna hopeisia ja kultaisia mikrohelmiä.




Keskisormessa on pohjalla Ginan musta lakka, jonka päälle on aseteltu kultaista ja pronssista kynsiteippiä koristekuvioiksi. Nimettömässä alle kerros Ginan valkoista ja kerros PP:n LakoDomia. Leimaus on tehty MoYou Londonin laatasta Chinan Poeticilla ja koristeena leimassa on Sanna Tara Nail Artin pieniä supershine palleroita. Pikkurillissä lakkana on puolestaan Color Clubin Pearl District ja leimaus on tehty hehen laatalta Essien Maximillian Strasse Her -lakalla. Koristeena on vielä muutama musta pikkustrassi. Olin todella yllättynyt miten hyvin Essie leimasi ja miten jännittävältä leima näytti CC:n lakan päällä. Ihanan herkullinen väriyhdistelmä.





Kaikista mukavinta näissä kynsissä oli, että voin tehdä ne pian uudelleen, koska samana päivänä kun tein nämä kynnet, posti kiikutti luokseni MoYou Londonin uuden Art Deco -laatan Back to the 20’s 05. Olen ehkä salaa hieman ylpeä itsestäni, etten odottanut tätä laattaa ja mennyt siitä mistä aita oli matalin vaan oikeasti mietin kuinka saan tehtyä saman vaikutelman niillä laatoilla, joita minulla jo oli. Onneksi posti toi myös kuusi muutakin laattaa niin pääsen taas värittelemään lisää!

Kummat Book Worm -kynnet olivat enemmän teidän mieleenne vampit vai decot? Itse en osaa päättää, mikä on aika hassua, koska toiset kynnet ovat huolella suunnitellut ja toiset täysin hetken hurmassa kyhätyt. Mitä tämä todistaa? Hyvin suunniteltu on juurikin vain ja ainoastaan hyvin suunniteltu eikä missään määrin puoliksi tehty! Ja entä sitten?! Hyvää viikonloppua vai kaikille...


*    *    *    *    *    *


Here’s another mani for the MoYou London Book Worm Contest. I have always loved Art Deco so I jumped at a chance to make some Art Deco nails inspired by the book The Great Gatsby. I loved the new movie and think it’s visually the most beautiful movie ever made. I spent a few days planning these nails since I didn’t have the new MoYou London plate Back to the 20’s 05 (I do now but didn’t yesterday). I went through my plates and found some good candidates for stamping. I wanted to make every nail different, which means that again I used over 10 polishes. If you have difficulties finding the polish names from the Finnish text, please feel free to ask me directly. Have a wonderful weekend!


Thursday, March 26, 2015

Bloody Stamping Inspired by Dracula


Innostuin MoYou Londonin Book Worm -kilpailusta, jossa oli tarkoituksena inspiroitua kirjasta. Kirjoja oli valittavana yhdeksän ja inspiraation sai noukkia sekä toteuttaa millä tavalla tahansa. Parasta tässä haasteessa olikin juuri se, ettei kynsitaiteilua oltu rajoitettu esim. pelkästään MoYou Londonin leimauslaattoihin.




Inspiroiduin aivan suoralta kädeltä kahdesta kirjasta (tai ennemminkin siitä mitä assosioin noihin kirjoihin) nimittäin Draculasta ja The Great Gatsbystä. Olen vampyyrifani ja viime vuosina olen lukenut jokaisen kirjan ja katsonut jokaisen elokuvan/sarjan joita ko. aihepiiristä on tuotettu. Draculaan en tosin ole kirjana tutustunut, elokuvana kylläkin.




Prinsessa Ruususen jälkeen ruusut jäivät vielä kaivelemaan ja halusin toteuttaa ne ihan oikeasti epäsöpöllä tavalla. Lähestyin aihetta tällä kertaa periaatteella: mustaa, punaista, tekstuuria, negative spacea, liukuväriä. Siinä missä Gatsby-kynnet saivat osakseen päiväkausien suunnittelutyön, Dracula-kynnet tehtiin täysin fiilispohjalta. Nimettömään halusin tekstuurisen aksenttikynnen, joten nappasin verekseltään sopivan yksilön laatikosta (heh). OPI:n Stay the Night peitti upeasti kahdella kerroksella mutta oli itsekseen liian tumma ja violettiin taittava, joten valitsin tekstuuritikuistani liukuvärikimppaan Perfect Sandin S52:n ja Essencen Heart Explosionin. Sudin molempia kuivasutitekniikalla vähän sinne sun tänne ja lopputulos näyttää joko laavalta tai hyytyvältä vereltä. Tuijottelukynsimateriaalia ehdottomasti.




Peukaloon rykäisin kaksi kerrosta DaLen Thermo 170 -lakkaa, joka on niin verisen näköistä, että voisin kuvitella sen tulleen pullotetuksi suoraan jonkin maagisen härän kaulavaltimosta. Muihin kynsiin lakkasin yhden kerroksen OPI:n Glints of Glindaa, joka toimii omaan ihonväriini täydellisenä negative space lakkana silloin kun en halua sellaista ranskistyylistä viileää pinkkiä kynteen vaan oikeasti ihonvärisen jellylakan.






Leimailin kynnet mustalla MoYou nailsin lakalla sekä punaisella Konadilla. Tein tuplaleimaukset keskisormeen sekä pikkurilliin ja ruusupitsileiman etusormeen. Maalasin etusormen ruusut Saffron 40 jellylakalla ja korostin punaisuutta vielä Essencen Heart Explosionilla. Noukin kynsille vielä punaisia glittereitä Saffron 12 -lakasta ja läpikuultavia glittereitä OPI:n Comet in the Sky:sta ja kuorrutin koko kynnet Saffronin 01:llä, joka on kirkas lakka täynnä kultaista mikroglitteriä ja pienen pientä hologlitteriä. Peukalon kynttä on hauska seurata, kun lämpimässä punainen leima katoaa näkyvistä mutta kylmässä se tulee taas näkyviin. Tätä pitää kokeilla toisenkin kerran (kuinkahan monta kertaa olen sanonut näin?).




Älkää vaan sanoko, että nämäkin kynnet on söpöt! Seuraavaksi hypätäänkin sitten Art Decon maailmaan...


*    *    *    *    *    *


As soon as I heard about the MoYou London Book Worm Contest, I knew I had to attend. I chose the books Dracula and The Great Gatsby. These nails are obviously supposed to make you think of Dracula. I used negative space, double stamping, gradient texture, thermo and leadlight stamping to create these nails. There’s a lot going on and I used over 10 different polishes. If you have any specific questions about the nails, I’d be happy to answer. I’m hoping these nails are a bit less cute that the Sleeping Beauty nails earlier this week!  


Wednesday, March 25, 2015

Sanna Tara Nail Art - Saffron 29 and 06 + Feathers and Studs


Saffronin kynsilakkojen esittely jatkuu tänään sähkönsinisellä unelmalla numero 29 sekä harmaan hopeisella glitterillä numero 06. Saffron 29 on niin kaunis itsessään, ettei sitä tohdi peittää millään koristeilla. Tämä lakka on crellymäisen läpikuultava mutta peittää kuitenkin kolmella kerroksella. Läpikuultavuus poistaa taas frost-efektin lakasta, jossa ei shimmeristä huolimatta näy siveltimenvetoja. Palatakseni kysymykseen, mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle, tämä saattaisi hyvinkin löytyä takataskustani. Sähkönsininen on heikko kohtani ja Saffron 29 meni kyllä aika korkealle kärkisijoille. Eikä muuten värjää kynsiä/kynsinauhoja, ei valu lakkauksen aikana ja on helppo puhdistaa. Unelma!





Saffron 06 on mikroglitter kirkkaalla pohjalla. Glitter on hopeista mutta niin pientä, että yleisvaikutelma on hennon metallisen harmaa. Olipahan taas hyvin kuvailtu :). Olin varma, ettei lakka peitä yksinään mutta kyllä se 3,5 kerroksella peitti juuri ja juuri. Topperiksi tämä lienee tarkoitettukin mutta onpahan kokeiltu. Tästä lakasta ei ole sitten mitään pahaa sanottavaa. Sopii topperiksi tai kerrostettavaksi ja jotenkin minusta tuntuu, ettei kokoelmassani ole vastaavaa lakkaa. Poistokin oli yksinkertaista, joten pisteet tääle mikroglitterille. Peittävyyttä pohtiessani päätin ottaa koristekokeiluun sinimustat höyhenet, koska niillä voisin kuitenkin peittää kynttä lisää mikäli siihen ilmenisi tarvetta. Höyhenestä riitti koristeeksi vain kahdelle kynnelle, joten valitsin mukaan vielä erikokoisia hopeisia niittejä, joita olen esitellyt ennenkin (täällä).





En ymmärrä miksen ole kokeillut höyhenkoristeita aiemmin. Kaipa kuvittelin homman olevan kamalaa nyhertämistä enkä ole viitsinyt vaivautua selvittämään asian todellista laitaa. Vähän sama juttu vesimarmoroinnin kanssa. Mutta vielä minä senkin selätän! Lähdin taas vähän soitellen sotaan enkä jaksanut googlata ohjeita höyhenten ”asentamiseen”. Painelin höyhenen pään kosteaan päällyslakkaan ja odottelin vähän aikaa kuivumista. Sitten leikkasin ylimääräisen irti kynnen päästä ja levitin päälle kerroksen pikakuivattajaa. Tämän kuivuttua viilasin kynnen kärjen niin, että kaikki ylimääräinen höyhen lähti nätisti irti. Vaikeata oli oikeastaan vain tajuta, että jokainen höyhenen jaoke on irrallinen sillä sekunnilla kun sulka leikataan irti kynnestä. Kaikkien jaokkeiden oli siis oltava tukevasti kiinni aluslakassa tai ne lähtivät saksien mukana pois kynneltä.





Oikeastaan höyhenen päästä olisi saanut kauniin koristeen vain yhteen kynteen mutta halusin koristella kaksi kynttä ja käytössä oli vain yksi sulka, joten sillä mentiin. Valitsin jäljelle jääneestä osasta parhaimman näköisen kohdan ja kiinnitin sen nimettömään kuten ensimmäisen keskisormeen. Tykkäsin ihan kamalasti höyhenkoristeista. Olen todella myöhäisherännäinen näissä kynsikoristeluasioissa mutta eipä kai tässä touhussa mitään suurempia sääntöjä ole. Ja jos on niin minä olen ensimmäisenä barrikaadeilla niitä rikkomassa, joten lopputulos lienee sama. Koristelukärpäsen puraisemana lisäsin vielä ihania monen kokoisia hopeisia niittejä höyhenten sinisten täplien keskiosiin sekä kaareviksi koristeiksi muihin kynsiin. Tästä värimaailmasta pidän vallan kovasti... sähkönsinistä, hopeaa, mustaa ja sielu lepää!



Kummasta lakasta piditte enemmän? Oletteko kokeilleet höyhenkoristeita kynsillä? 

*    *    *    *    *    *

Time for some more Saffron Nail Polishes and some nail art to go with. I pretty much like all colors in some way, shape or form but the combo blue, silver, black works every time. Blue is a bit difficult of a color to combine with other colors and sometimes it’s just so darn pretty on its own that there’s no need for any deco. Saffron 29 is one of those polishes. It went straight to the top of my blues. 29 is a crelly and you have to paint three coats for full coverage, but it’s well worth it, since there are no visible brush strokes in the shimmer polish due to the crelly nature.


Saffron 06 is a silver micro glitter on a clear base. The glitter is so tiny that the polish looks more like metallic grey than actually silver. This is meant to be used as a top coat, I’m sure, but I wanted to see if it would give good coverage. I used about 3,5 generous coats of glitter to get it looking opaque. Since I had never tried feathers for nail art, I had to give them a go here. I had the pretty black and blue feather and I stuck a piece of it on two nails. It wasn’t as difficult as I’d imagined and I’m glad that Easter is on its way, cos I really wanna try this again. I added some silver studs to the nails and maybe fell a little bit in love with these nails.


Tuesday, March 24, 2015

Roses are red and violets are blue, Sleeping Beauty my nails love you (not...)


Vesivärittely jatkuu tällä kertaa hieman hempeämmissä tunnelmissa. Pohja ja koristeluvälineet ovat lähestulkoon samat kuin sunnuntainakin, mutta valkoiset kynnet ovat eri nakeissa ja hololakkana on tällä kertaa Orlyn ihanainen Mirrorball. Se on periaatteessa Color Clubin hopeista holoa (Harp On It) vastaava mutta mukana on myös hieman isompia holohituloita, jotka antavat lakalle aivan erilaisen ilmeen. Jotenkin holotus (onko tästä nyt tullut jo ihan virallinen sana?) ei ole Mirrorballissa niin voimakas kuin CC:ssä mutta lakka on ehkä aavistuksen verran tyylikkäämmän oloinen. Molemmat on pakko omistaa, piste.





Kävin taas leimauslaattojani läpi ja löysin tatuoinnin näköisiä ruusuja MoYou Londonin Biker 08 -laatalta. Piikikkäitä ruusuja puolestaan bongasin Gothic 07 -laatalta. Samalla laatalla oli myös mukavan näköinen tyttö, joten lähdin näistä liikkeelle. Leimasin MoYou Londonin superlöllöllä sekä Creative Shopin isolla stämpperillä. Lakkana käytin taas MoYou Nailsin mustaa lakkaa. Suojasin leimat Konadin Top Coatilla ja aloitin leimojen värittelyn Kaleidoscope by El Corazonin Aquarelle Tintseillä sekä OPI:n keltaisella Tintsillä ja Saffronin jellylakalla numero 40. Keskisormen tyttösen iholla on sekoitus vaikka mistä käteen osuneesta ja silmä- sekä huulimeikit kauniisti suoraan 80-luvulta.




Olin jotenkin ajatellut, ettei tästä tule ylisöpöä lopputulosta, koska valitsin kuitenkin piikikkäät ja tatuointiteemaiset ruusut kynsille. Värityksen jälkeen huomasin kuitenkin tuijottavani suoraan Prinsessa Ruususen manikyyriä. Kaipa näillä kelpaisi unille mennä mutta itse pidän enemmän Pahattaren tyylisistä jutuista kuin rinssessarimpsuista. En meinaa tällä toki sitä, että nauttisin lounaaksi mielummin pikkulapsia kuin hattaraa vaan yleistä luonteen synkkyyttä. MoYou London voisikin muuten ottaa asiakseen tehdä Pahatar-laatan, jossa olisi tuo Angelina Jolien elokuvassa esittämä hahmo leimauskuviona.





Periaatteellisella tasolla olin tyytyväinen kynsiin ja mikä tärkeintä näitä oli huisin hauska tehdä. Länttäsin vielä prinsessalle sopivat OPI:n I Snow You Love Me -glitterit kynsiin ja pikakuivattajan niskaan. Edelliset vesivärikynnet eli NYC-kynnet (tai ihan vaan suomeksi nysikynnet) olivat kyllä paljon enemmän omaa tyyliäni. Mutta se kai tässä kynsitouhussa onkin kivaa, kun voi testata kaikkea mahdollista ja aina aloittaa alusta asetonin voimalla.

Kummat teihin iskivät enemmän nysikynnet vai rinsessakynnet?





On my nails: 
  • Essie - Blanc 
  • Orly - Mirrorball 
  • MoYou Nails - Black 
  • MoYou London - Gothic 07, Biker 08 
  • Kaleidoscope by El Corazon - 03, 06, 10, 11 
  • OPI Sheer Tints - I’m Never Amberrased 
  • OPI - I Snow You Love Me
  • Saffron - 40 
  • Konad - Top Coat 
  • Glisten & Glow - HK Girl Top Coat


*    *    *    *    *    *

More watercolors to come! The basics are very similar to the NYC watercolor nails I did already but the result is much more sweet. This time I used Mirrorball by Orly as a silver holo polish. It’s very similar to Harp On It and yet not at all. Mirrorball has additional larger holo glitters in it and I think the holo effect is less strong. One definitively needs both.

The stamping is done using plates Gothic 07 and Biker 08 by MoYou London. I tried to be less romantic by choosing roses that looked like tattoos and had a lot of thorns in them. There was also a cute girl on the Gothic plate so I stamped her on my middle finger. After a coat of Konad Top Coat I started painting with the same color as last time.

I can’t help but think of Sleeping Beauty when I look at the result. I really tried not to end up here but here I am. I’m much more of a Maleficent kinda gal, not that I eat kids for lunch. I like the dark side better that the girly-pink-happy-smiley side. The best thing about nail art is that you can always start over with a little help from acetone.


Sunday, March 22, 2015

It’s a Dog Eat Hot Dog World


Kaikki (suunnaton oletus siihen suuntaan, että kynsiasiat ovat kansainvälisellä tasolla ykkösuutisia) varmasti muistavat OPI:n Sheer Tintsit ja kummastuksen niiden käytön ympärillä. Venyvää jankkia, kivan läpikuultavaa jellyä, valkoisen lakan päälle sudittuna aika jees vesiväriefektejä. Pakkohan sitä oli jossain vaiheessa nöyrtyä ja hankkia Tintsit minipulloina. Käyttöaste on ollut huimaava. Olisinkohan kerran avannut pullot vesivärikynsiä varten (kuva lopussa). Ei sillä, että minulla olisi mitään motkottamista näistä. Okei, nämä venyy ja vanuu kuin riisinuudelit konsanaan, mutta itse en ole tuosta ominaisuudesta niin kovasti ottanut nokkiini.




Vesivärityöt eivät vain koskaan ole olleet se minun juttuni. Äitini on aivan mahdottoman hyvä maalaamaan vesiväreillä ja itse täydellisyyteen pyrkijänä lannistuin aina heti kättelyssä, kun äitini otti vesivärit esiin lapsuudessani. Ehkä tämä kynsinäpertelyni ja blogin pitämiseni voidaan laskea askeleeksi oikeaan suuntaan, koska joudun päivittäin hyväksymään epätäydellisyyteni, vajaavuuteni, huonouteni sekä osaamattomuuteni mutta silti löydän jostain rohkeutta julkaista tuotokseni muidenkin pällisteltäviksi. Taideterapiaa, kuten Katarooma niin osuvasti sanoisi ©.




Tästä päästään jo melkein asiaan eli vesivärilakkojen uuteen tulemiseen. Olen siirtänyt MiNailsin verkkokaupassa DaLen Top Aquarelle -lakat ostoskoriini (ja sieltä pois) ties kuinka monta kertaa. Ajatus leimojen värjäämisestä tuo mieleeni lapsuuden värityskirjat ja vesivärityöt, niin hyvässä kuin pahassa. Koska olen viime aikoina hurahtanut leimaamiseen aivan todenteolla, halusin kovasti kokeilla tätäkin kynsitaidemuotoa, mutta epäilin suunnattomasti omia taitojani. Lopulta bongasin Hypnotic Polishilta Kaleidoscope by El Corazon Aquarelle Tints -lakkoja. Lakkapullojen tilavuus on 15ml ja hinta vain 5,50€/kpl. Verrattuna DaLen pulloihin (6,5ml ja 9,90€/kpl) hintaero on melko suuri. Koska en omista yhtään DaLea, en mene vertailemaan tuotteita tämän pidemmälle. Onneksi ostin lakat päähänpiston merkeissä, koska nyt melkein kaikki sävyt ovat näköjään lopussa.




Joka tapauksessa tämän kamelin selkä katkesi El Corazonin kohdalla ja laitoin neljä kappaletta lakkoja (03, 06, 10, 11) tilaukseen. Ensivaikutelma tikutuksessa oli hyvin OPI:n Tintsejä vastaava ilman vanumisominaisuutta. Sitten ei auttanut enää kuin alkaa harjoittelemaan hommaa kynsille. Vaikein asia on mielestäni aina leiman valitseminen. Vähän sama kuin vaatteiden valinnan kanssa. Kaapit täynnä vaatteita, muttei koskaan mitään päällepantavaa. Hankin MoYou Londonin NY-laatan (Tourist 06) jo pari kuukautta sitten Cesarsilta, koska NY on haaveideni kaupunki ja rakastan kaikkea siihen liittyvää. Nyt sain vihdoin inspiraation laatan ja vesivärien yhdistämiselle, joten eikun menoksi.




Lakkasin kolme kynttä Color Clubin Harp On It holohopealla ja kaksi kynttä Essien Blancilla. Ulkona on nimittäin paistanut aurinko siihen malliin viime päivinä, että paatuneinkin pimeänpeikko haluaa tunkea nakkinsa aurinkoon ja ihastella holotusta. Leimasin laatalta kuvioita MoYou Londonin superlöllöllä ja MoYou Nailsin mustalla lakalla. Odottelin hetken ja suojasin leimat Konadin päällyslakalla. Sitten otin esiin sekä OPI:n Tintsit että uudet El Corazonit ja maalailin pienenpienellä siveltimellä kynsiä kuin värityskirjaa. Pinkki El Corazon eli 06 oli sen verran hailakkaa tavaraa, että halusin mukaan myös tiukempaa punaista. Swatchailin tässä eräänä päivänä Sanna Tara Nail Artille Saffronin punaisia lakkoja ja törmäsin numeroon 40, joka olikin aivan jelly tapaus. Testasin lakkaa pikkurillin sydämeen ja sehän toimi hehkeästi. Sekoittelin El Corazonin pinkkiä 06:sta ja Saffronin 40:iä ja sain erilaisia vaaleusasteita aikaiseksi. OPI:n Tintseistä käytin keltaista ja sekoittelin sitäkin punaisen kanssa etusormen hamppariin, jädeen ja hodariin.




Olen erityisen tyytyväinen keskisormen vapaudenpatsaan maalaustyöhön. Myös nimettömän pilvenpiirtäjät holopohjalla ja keltaisella Tintsillä ansaitsevat tulla mainituiksi. Peukun hodarimainos vaikutti jotenkin laimealta mutta kuinka ollakaan vihreä väri toi ulottuvuutta tähänkin leimaan. Olen nyt hieman tohkeissani näistä vesivärilakoista ja luulen, että joudutte sietämään näitä muutaman tovin. Nämä ovat muuten vuoden ekat kynnet, joita en oikeasti haluaisi poistaa.




On my nails: 
  • Essie - Blanc 
  • Color Club - Harp On It 
  • MoYou Nails - Black 
  • MoYou London - Tourist 06 
  • Kaleidoscope by El Corazon - 03, 06, 10, 11 
  • OPI Sheer Tints - I’m Never Amberrased 
  • Saffron - 40 
  • Konad - Top Coat
  • Glisten & Glow - HK Girl Top Coat


My first and only attempt to do watercolor nails about a year ago.
I wanted my nails to match my hair,
which was all over the place (colorwise) back then :).


*    *    *    *    *    *

I had to get into the watercolor polish frenzy when I found inexpensive polishes from Hypnotic Polish. They are called Aquarelle Tints and are made by Kaleidoscope by El Corazon. I ordered four tints (03, 06, 10, 11) and tried them all out on this mani.

I painted my nails with whit and holo silver and stamped with black polish from MoYou London Tourist 06 plate. After a few minutes, I covered the stamps with Konad Top Coat and started painting with a small brush. I also used the yellow OPI Sheer Tint, cos I needed some yellow on my foodstuffs and the skyscrapers.

I used to hate water coloring as a kid but either I’ve grown out of the hate or grown into the watercolors, but I loved making these and never wanna take them off. I’m especially into the Statue of Liberty on my middle finger. It’s also interesting to see how some boring stamping images come to life as you add some color to them, like the one on my thumb.