Wednesday, September 30, 2015

Picture Polish Wanderlust – Barbie steroideissa?


Eilen kerroin käyneeni Cesarsin Kynsilakkataivaassa ihastelemassa mitä kaikkea ihanaa uutta sinne oli tullut sitten viime käynnin, josta oli luvattoman kauan aikaa. Picture Polishin bloggaajayhteistyökokoelman (ihana sanahirviö) uutukaiset olivat muutamaa lukuunottamatta loppu, slut, finito mutta nyt kaikkia sävyjä on taas saatavilla. Eilen esittelemäni Big Bangin jälkeen käteni tapailivat neonpinkkiä Wanderlustia syistä, joihin tarvittaisiin luultavasti ammattiauttajan apua. Onhan tämä aivan hillittömän pinkki lakka nähkääs!




Keväällä tuntui, ettei kukaan muusta puhukaan kuin iänikuisesta Picture Polishin Sizzlestä, mutta itse en päässyt mukaan tähän tunnelman. Neonpinkki holohipuilla, ihan kiva mutta ei mitään pakottavaa hankintafiilistä. Samaan lopputulokseen pääsi lakkaamalla neonpinkin lakan päälle holohipputopperin. Kun sitten kierittelin näpeissäni tätä uutta Wanderlustia ja änkesin pullon kirkkaan valon alle, olin lentää takalistolleni. Siellä seassa olikin sinistä glass fleckiä! Ja kaikki, jotka ovat yhtään säännöllisemmin lukeneet blogia tietävät, että olen heikkona kahteen asiaan: crackleihin ja glass fleckiin. PP osaa asiansa mitä tulee glass fleckiin. Whimsy, Moscow, Hercynia ja Dragonfly löytyvät omasta laatikosta juurikin tämän kauniin bijou holona tunnetun cocktailin sisältämän glass fleckin vuoksi.





Wanderlustin glass fleckin nähtyäni en voinut muuta kuin anoa Satua ottamaan rahani ja luovuttamaan silloisen viimeisen kappaleen omistukseeni. Sininen hitula lakassa antaa pinkille todella kylmän ja neonmaisen loppusilauksen ja voinen väittää lakan olevan vielä huomattavasti kauniimpi kuin Sizzle konsanaan. Pelkäsin hieman peittävyyttä mutta itse sain kauniin lopputuloksen kahdella paksuhkolla kerroksella lakkaa. Tämä kyllä kuivuu niin nopsaan, ettei kolmen ohuen kerroksen levittäminen liene suuri urakka, mutta itse tykkään mielummin lakata kaksi paksua kerrosta mikäli lakan koostumus siihen suostuu.




Koristeluideoiden suhteen olin aivan jäässä, koska en omista yhtään Barbie-aiheista kynsikoristetta (joo, en päässyt eroon tästä mielleyhtymästä). Tämän ilmiselvän vaihtoehdon jälkeen päädyin sydämiin, joita en oikein sulata yltiöromanttisen tunnelman vuoksi. Jotenkin Wanderlust nyt kuitenkin vaati osakseen siirappia, vaahtokarkkeja ja hattaroita, joten löysin sopivan sydänleimauskuvion Pet’lan laatasta Puzzles. Käsi ylös ketä yllätti, että tartuin taas Pet’lan laattaan, hihii! Tein leimadecaleita leimasimiin ja värittelin keskisydämet Wanderlustilla sekä Avonin Iceberg Whitella. Decalien kuivuttua siirsin kuvat kynsille. Homma oli hivenen haastavaa, koska en jaksanut odottaa kuivumista riittävän kauaa eikä käyttämäni kirkas lakka ollut vielä ehtinyt kuivua kunnolla. Pehmeät decalit uhkasivat takertua itseensä ja pilata koko homman, mutta lopulta sain sydänleimat siirrettyä kynsille. Nimettömässä on valkoisena lakkana Avonin Iceberg Whitea taas vain se käsittämätön yksi kerros.




Jostain syystä en uskalla testata esim. Polish Fiction –blogin Tintin leimadecalien kanssa käyttämää suoraan kynnelle leimaustekniikkkaa. Itse olen niin tupelo kohdistamisessa, etten koskaan saisi esim. näitä sydämiä keskelle kynttä ellei kädessäni ole irrallinen lakkalevy, jonka voin kohdistaa kynnelle. Ongelma on nimeltään kultakutrisyndrooma eli liian märkänä levy menee ruttuun mutta liian kuivana se ei asetu kynnelle ja decalin alle jää kuplia. Harjoitus kaiketi auttaisi tässäkin. Tykkäsin näistä sydänkynsistä yllättävän paljon, koska leimakuvio on kauniin kiekurainen eikä sydän ole in your face –hemppis. Wanderlustin ärtsypinkki on juuri riittävän psykedeelinen ollakseen omanlaiseni neonpinkki, joten uskon tehneeni hyvän valinnan tämän lakan kanssa. Kuvissa lakan sininen kajo ottaa vallan ja tekee lakan sävystä himpan liian kylmän. Sama ongelma esiintyy näköjään aina sinisen hitulan kanssa (PP:n Imperial lienee klassikko).

Ei tullut Ornatea tai Cabaretia (ainakaan vielä) tähän taloon, tuli Big Bang ja Wanderlust. Life is like a box of new Picture Polish nail polish, you never know what you’re gonna get!




Tuesday, September 29, 2015

Picture Polish Big Bang - Pullollinen galaktista eliksiiriä!


Käväisin viime viikolla pitkästä aikaa Cesarsin Kynsilakkataivaassa. Miten se onkin, että jonkin paikan/asian ollessa liian lähellä, siellä ei sitten tulekaan käytyä niin usein, vaikka ensin siltä tuntuu? No mutta rehellisyyden nimissä, on tässä ollut vähän muitakin juttuja mm. oman terveyden kanssa, enkä ole koko kesänä pahemmin ulkoiluttanut itseäni.




Picture Polish julkaisi viime viikolla taas yllärinä uusia lakkoja, jotka on suunniteltu yhteistyössä eri bloggaajien kanssa. Kahdeksan uutta sävyä sai taas kynsimaailman kuumenemaan, mutta minä se vain istuin sohvalla katsomassa Supernaturalia autuaan tietämättömänä koko hälinästä. Ensimmäinen erä Cesarsille saapuneita uutukaisia myytiin ennen kuin ehdin kissaa sanoa, joten päätin tutkiskella lakkoja rauhassa ja tällä kertaa paikan päällä.




Ensisilmäyksellä ihastuin netissä Ornateen ja Cabaretiin mutta hetken päästä olin jo Arabianin ja Bordeauxin kimpussa. En edelleenkään omista kuin Moscown PP:n punasävyisistä lakoista, koska en osaa päättää minkä punaisista haluan. New York oli omaan makuuni liian murrettu vispipuuro ja se muistutti kovasti FUNin Stormia, johon en myöskään ihastunut sen ilmestyttyä. Kaunis väri muttei omaa ihonsävyäni vasten. Rebelle oli ainoa, johon en kiinnittänyt mitään huomiota, koska persikka on oma inhokkisävyni. Wanderlust näytti ensimmäisissä kuvissa jotenkin häijyn teiniltä. Vähän niin kuin Barbie steroideissa. Big Bang ihastutti heti sävynsä puolesta mutta jäin ihmettelemään sen sisältämiä holoflakiesejä. Tuli vähän sellainen ensikutina, että joku on kaatanut Holidayn ylijäämähippuset Cosmoksen kanssa kimppaan.




Päästyäni Cearsille Satu ohjasi minut heti Picture Polishin uutuuksien luokse. Melkein kädestä pitäen, kuin janoisen keitaalle juomaan. Ensimmäinen pullo, jonka nappasin pöydältä olikin Big Bang, koska sen sävy ei todellakaan ole Cosmokseen päinkään. Se on yötaivaan sininen mutta maagisella tavalla. Voisin veikata, että superkuunpimennys saa yötaivaan värjäytymään verenpunaisen kuun vaikutuksesta juuri tämän sävyiseksi (kirjoitan tätä kuunpimennystä edeltävänä päivänä, joten vain luoja tietää jaksanko huomenna herätä klo 5 toteamaan olinko oikeassa). Osuvan nimen ovat antaneet tälle lakalle. Tavallisessa hehkulamppuvalossa lakka on todella tumma mustansiniviolettinen (purppuraksikin haukkuvat), mutta kirkkaassa valossa sävy muuttuu kirkkaammaksi ja sinisemmäksi. Lakan seassa olevilla holohipuilla ja sateenkaaren väreissä hohtavilla flakieseillä on luultavasti osansa tässä muutoksessa.




Satu kysyi haluaisinko testata Big Bangiä ja voitte uskoa, etten kieltäytynyt kunniasta (saatoin jopa hypätä Satun kaulaan, mutta mitään en myönnä). Big Bang on suunniteltu yhteistyössä ranskalaista NPA Mouton –blogia pitävän Faustinen kanssa. Onneksi ensireaktiot on tehty rikottaviksi, koska itse rakastuin tähän pullolliseen galaktista alkuräjähdystä saatuani sen näppeihini. Jostain syystä sekä PP:n että FUNin lakat on saatava hypistellä itse. Pullot sisältävät niin paljon kaikkea, ettei yksikään valokuva maailmassa kykene kertomaan koko tarinaa. Itsekin lähdin taas Kynsilakkataivaasta muutaman yllätyshankinnan kanssa.




Holidayn flakiesit ja niiden samankaltaisuus Big Bangin kanssa ei jättänyt rauhaan, joten päätin suosiolla liittää ne yhteen. Lakkasin peukun ja keskisormen kynnet Holidayllä ja muut Big Bangillä. Kaksi kerrosta ilman ongelmia. PP:llä on ehdottomasti indiemaailman paras suti pullossaan! Tämä sävy on nimittäin sen verran tumman sinivioletti, etten halua edes ajatella mitä tapahtuisi, jos lakka pääsisi hulahtamaan kynsinauhoille. Töpöttelin meikkisienellä Essien vesivärilakka Point of Blueta Holiday-kynsien kärkiin. Töpöttely oli yllättävän rankkaa puuhaa, koska Essien hailakkaa vesivärilakkaa saa kerrostaa ihan olan takaa. OPI:n pigmenttisemmässä vesivärilakkavalikoimassa ei kuitenkaan ollut sopivaa sävyä, joten näillä mentiin. Sävy oli juuri nappiin Big Bangin kanssa.




Leimasin liukuvärin päälle mustalla Colour Aliken leimauslakalla Pet’lan Ceres laatalta viljaympyröitä, jotka sopivat mielestäni oivallisesti avaruudelliseen teemaan. Leimausjumalat olivat kääntäneet selkänsä puuhilleni tällä kertaa ja leimoihin tuli kammottavan paljon reikiä. Onneksi Essencen Tattoo Linerillä on helppo korjata leimojen virheitä. Sain sentään kuviot kohdistettua melkein keskelle. Ei kai sitä nyt kaikkea kehtaa edes pyytää onnistuvaksi. Big Bang -kynsiin lisäsin koristeiksi ainoastaan OPI:n ISYLM-glitterpylpyrät. Kuvissa lakan sävy näyttää voimakkaan valaistuksen vuoksi hitusen sinisemmältä ja vaaleammalta kuin onkaan. Makrokuva pullon etuosasta kuvaa melko lailla tarkkaan lakan oikeaa sävyä sisävalaistuksessa. On se nätti!

Hurahditteko te Picture Polishin uutukaisiin? Itselleni lähti mukaan toinenkin ylläripylläri mutta siitä lisää huomenna ©.



Monday, September 28, 2015

Synttäriarvonta 1v – Palkinto sulle, risut ja ruusut mulle!


Tässä sitä nyt ollaan. Pitää oikein pysähtyä ja hengähtää, huoh! Vuosi sitten jokapäiväinen elämäni muuttui yllättävän radikaalisti, kun panna päräytin kynsiblogin pystyyn. Olin kauhusta jäykkänä painaessani ekan kerran julkaise-nappulaa mutta rimakauhu hellitti onneksi pian. Nyt on takana 222 postausta ja yli 51 000 katselua. Teitä ihania lukijoitakin on jo yli 100. En osannut ollenkaan ennakoida miten suuren osan blogi saisi elämästäni mutta parhaat asiat tulevatkin yllätyksinä ©. Keittiön pöytä aka kynsistudioni on ollut kovassa käytössä ja pakaralihakset alkavat epäilyttävästi näivettyä käytön puutteesta. Mutta eihän tässä mun pyllyä onneksi kuvailla vaan kynsiä, vaikka onhan se naamakin sinne blogiin eksynyt tässä matkalla. Pylly pysyy piilossa jatkossakin, koska tuoli/sohva ja maan vetovoima jatkavat työtään sen saamiseksi mahdollisimman lähelle nilkkoja.




Nyt on ehdottomasti aika (lopettaa pyllystä puhuminen ja) juhlistaa yhteistä taivaltamme synttäriarvonnalla, joka jakautuu kolmeen eri palkintoon. Ensimmäisen palkinnon olen hankkinut itse, toisen palkinnon on sponsoroinut CesarsShopin Kynsilakkataivas ja kolmannen Sanna Tara Nail Art. Kaikki palkinnot ovat uusia ja käyttämättömiä. Voitte osallistua yhden palkinnon arvontaan, joten lukekaa palkintokuvaukset ja ohjeet huolella.


Palkinto 1 – Sponsored by Malle

Synttäriarvonnan palkinto 1

I©Makeup Fastlove luomiväripaletti, joka sisältää 32 luomiväriä. Sain paletin tilaajalahjana ja voitte kuvitella kuinka paljon olisin halunnut ottaa sen itselleni käyttöön. Pidin kuitenkin näppini kurissa, koska haluan että joku onnellinen teistä pääsee nauttimaan näistä laadukkaista sävyistä. 

Kuva Fastlove-paletin takakannesta

Toinen Makeup Revolutionin tuotepalkinto on yksi rakastamistani ja ylistämistäni Salvation Velvet kestohuulipunista sävyssä Vamp (eli melkein musta vamppi). Blogin puolella Vamppi on nähty huulilla täälläPalkintoon kuuluu myös neljä siirtokuva-arkkia (sulkia, hämiksiä ja pupuja tietenkin) sekä kynsiviila ja MoYou Londonin hyväksi havaitsemani kynsien leimauksessa käytettävä skrapa. Sulkia ja hämiksiä on nähty blogissa käytössä täällä ja täällä.




Palkinto 2 – Sponsored by CesarsShop


Satu halusin antaa blogin synttäriarvontaan muutamia ihanuuksia CesarsShopin puolesta. Palkintoon kuuluu Color Clubin Matte Rouge uutuuskokoelman mattalakka First Base Only, oma lempparini Nailfixin kynsinauhaöljy herkkutuoksulla Yummy Gummy (olen koukussa tähän purkkatuoksuun) sekä kaksi Art Clubin koristelulakkaa (musta ja valkoinen).



Palkinto 3 – Sponsored by Sanna Tara Nail Art

Synttäriarvonnan palkinto 3

Sanna lahjoitti synttäriarvontaan 15€:n lahjakortin Sanna Tara Nail Artille, kolme Konadin leimauslaattaa (m22, m39, m53) sekä erilaisia kynsikoristeita. Kynsikoristeisiin kuuluu hyrrällinen isoja kynsitimantteja, laatikollinen (12 eri sävyä) isoja 3D-kukkia sekä 12 purkkia erivärisiä suuria hexglittereitä.




Arvontaan osallistuminen:


  • Kommentoi tätä postausta antamalla palautetta blogista. Nyt saa avautua, eli risut, ruusut ja männynkäpyset kaikki kerralla pöydälle. Sana on vapaa! Kommentoimalla saat yhden arvan arvontaan.
  • Jätä kommenttiin toimiva sähköpostiosoite, jonka avulla saan yhteyttä voittajaan.
  • Kerro kommentissasi myös minkä palkinnon arvontaan osallistut (1, 2 tai 3). Voit osallistua vain yhden palkinnon arvontaan.
  • Arvontaan voivat osallistua Suomessa asuvat (lähetän paketit vain Suomen sisällä) ja blogia Bloggerin / Google käyttäjäraadin kautta seuraavat. Mikäli et ole vielä lukija, voit osallistua arvontaan liittymällä lukijaksi blogin oikealla puolella olevan palkin ”Follow Me” tai  ”Followers” otsikoiden alapuolisista namiskuukkeleista.



Lisäarvat:


  • Vanhat lukijat saavat yhden lisäarvan, koska ovat jaksaneet roikkua mukana ja lukea kilometripostauksiani ©. Olette kaikki kullan arvoisia! Mainitkaa kommentissanne mikäli olette vanhoja lukijoita.
  • Voit ansaita itsellesi yhden lisäarvan myös mainostamalla arvontaa omassa blogissasi (käytäthän tällöin postauksen ekaa kuva, jossa näkyy kaikki arvonnan tiedot). Linkitä postaus – jossa mainostat arvontaa – kommenttiisi.


Arpoja voi siis saada arvontaan 1-3 kappaletta.

Arvonta alkaa heti ja päättyy perjantaina 9.10.2015 klo 23.59. Arvonnan suorittaa luonnollisesti taas arvovaltainen kaniraati! Otan viikonlopun aikana yhteyttä voittajiin.


May the force be with you!



Sunday, September 27, 2015

Aakkoshaastetta ja kynsimuisteloa!


Heidi teki hetki sitten hauskan aakkoshaaste-postauksen, jota olen heti kärppänä apinoimassa. Jos käsiini vahingossa eksyy joskus naistenlehti, luen siitä aina (täysin tuntemattomasta syystä) tällaisen aakkosartikkelin, vaikken edes tunnistaisi kuka assosiaatioharjoitusta on tekemässä. Pääsinpä kerrankin toteuttamaan tätä itse! Eli seuraavassa syväanalyysi bloggaajasta kuvitettuna kynsikuvatuksilla noin puolentoista vuoden ajalta. Blogi täyttää HUOMENNA vuoden, joten tämän postauksen voi nähdä myös eräänlaisena puhdistusrituaalina ensimmäisen vuoden osalta. Kehitystä on onneksi tapahtunut.

A – Asetyylisalisyylihappo: Toimii paremmin kasvojen kuorinnassa kuin kivunlievittämisessä mutta tuli mieleeni, koska omistan inhan migreenin. Kipulääkkeet ovat luojan lahja maailmalle!

B – Bloggaaminen: Ihana harrastus ja syy miksi istun tässä kirjoittamassa teille keitä ikinä olettekin. Tykkään höpöttää kirjallisesti (puhelimeen minua on turha yrittää saada, enkä ole kovin papupatamainen muutenkaan) ja valokuvaus on aina ollut lähellä sydäntä. Kynsilakat kun lyö mukaan yhtälöön niin ei siitä paljon muuta synny kuin blogi.

C – Cadillacquer: Voisin jopa uskaltautua sanomaan Madeleinen suunnittelemia indielakkoja omiksi suosikeikseni. Monet hehkuttavat Picture Polishin nimeen mutta minulle se oikea on Cadi. Lakka saattaa näyttää ensivilkaisulla helppolukuiselta ja ehkä jopa tylsältä mutta nämä alkavat aueta vasta, kun niitä katsoo sen toisen tai miljoonannen kerran. Instan puolella voi muuten käydä vilkaisemassa kolmen Cadin mustan hololakan eroja ja yhtäläisyyksiä. Jokaisessa pullossa on koko maailmankaikkeus, kun vain pysähtyy hetkeksi ja antaa lakan kertoa tarinansa ©.


Ensimmäiset kynnet, joista on todistusaineistoa. Olisivat voineet nämäkin jäädä ottamatta.
Tämän jälkeen pidin pienen tuumaustauon elämän heitellessä taas omille teilleen.
Tähän aikaan kaikki lakkaus/koristelutarvikkeet mahtuivat vielä keittiön pöydälle.

D – Darwin: Hei, nimeni on Malle ja olen luonnontieteilijä! Rakastan evoluutioteoriaa melkein yhtä paljon kuin kynsilakkoja (ei, kyllä evoluutio menee edelle). Huomaan usein pysähtyneeni paikoilleni ja humpsahtaneeni kaninkoloon pohtimaan kelpoisuutta, luonnonvalintaa, saariteoriaa, lajiutumista, sukupuuttoja, mutaatioita ja seksuaalivalintaa. Tässä voisi Darwinin tilalla olla yhtä hyvin Richard Dawkins, jonka kirja Geenin Itsekkyys on maailmankaikkeuden huimin silmienavaus evoluutioteorialle sitten Lajien Synnyn (imo).

E – Eläinrakkaus: En ole ihmisihminen, olen eläinihminen. En ole koskaan tavannut ihmistä, joka ymmärtäisi minua kuten pieni valkoinen kani tekee. Pienet valkoiset kanit ovat sankareitani. Ne ovat aina läsnä omassa pyyteettömässä aitoudessaan. Parhaiten asian tulkitsee Ann Heberlein kirjassaan En tahdo kuolla, en vain jaksa elää:

"Kani kipittää ympäri sänkyä ja kakkii joka paikkaan mutta jotenkin se tuntuu sopivalta ja minä itken sen valkoista karvaa vasten ja ajattelen ettei maailmassa voi olla mitään viattomampaa kuin pieni valkoinen kani. Niinkö sinä ajattelit, Jumala, kun loit pieniä valkoisia kaninpoikasia?" -Ann Heberlein


Tällaisia kynsikuvia nähtiin omalla fb-seinälläni varmasti kyllästymiseen asti.


F - Folie à deux: Jaettu hulluus! Olenko päästäni vialla? Olen! Monesti päädyn miettimään onko vika lopulta kuitenkaan minussa. Jos yksilö toimii omana pienenä yksikkönään muttei osana koneistoa, niin onko yksilö sairas vaiko yhteiskunta? Kenen pitää muuttua ja miksi? Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan sairaudesta tai terveydestä? Enkä tarkoita nyt haavaa sormessa vaan sielussa. Mihin raja vedetään? Joskus ottaisin mielelläni toisen mukaan, matkalle hulluuden vuoristoradalle, koska sielun haavoista on niin vaikea puhua ymmärrettävästi. Jaettu hulluus on kaksinkertainen hulluus!

G – Genetiikka: Pääaineeni yliopistossa. Olen siis tutkija, mutta en tutki mitään muuta kuin päivien kulumisen yllättävää keveyttä. Rakastuin lääketieteeseen synnyinvuonnani ilmestyneen Robin Cookin Kooma-kirjan kautta. Koska en ole ihmisihminen, en halunnut lääkäriksi (pitäisi koskea ja puhua) vaan päädyin tutkijaksi. Paljonko hyötyä tästäkin koulutuksesta sitten oli? Löysin toki yhdestä geenistä suurimman koskaan havaitun deleetion, mutta ei sillä paljon henkseleitä paukutella Kelan kassalla.


Blogin ensimmäisiä kuvia. Selkeää panostusta kuvanlaatuun.


H – Hernia: Minut on tehty huonoista aineksista. Joka paikka poksuu kuin vesi-ilmapallo. Jos joku joskus keksii kuvata tieteellisesti esim. tilan nimeltä hammasjuuren tyrä, olen melko varmasti ensimmäinen tunnettu potilas. Synnyin nivustyrän kanssa ja luultavasti kuolen koko tyräperhe kiusanani.

I – Irtokarkit: Karkit ovat ihania ja kauheita. Pakko syödä, kun ei voi lopettaa. Pakko ostaa kaikkia makuja liikaa kutakin. Aina tulee paha olo ja sitten sitä vannoo, ettei enää koskaan. Mutta matkan varrella on aina yksi videovuokraamo, joista on muuten aika salakavalasti tullut sokerilataamoita. No, tarpeeksi kun ostaa niin saa myös sen leffan kylkiäisiksi!

J – Joutenolo: En ole kyllästyvää sorttia. En mangu yksinäisyyttäni tai kutsu kavereita kylään, kun ei ole mitään tekemistä. Voin maata sohvalla päiväkausia ja tuijottaa kattoon. Katto on hyvä. Katto ei vaadi. Katto ei puhu paskaa, eikä sen kanssa tarvitse keskustella tyhjänpäiväisyyksiä, vain täyttääkseen huoneen äänillä odottaessaan omaa vuoroaan puhua. Katto on läsnä ja näinollen se muistuttaa paljon kania. Monesti menenkin mieluummin kanien luokse ja tuijotan kania. Koska kani on kauniimpi kuin katto. Olen selkeästi viettänyt liikaa aikaa neljän seinän (eli yhden katon / 10 kanin) kanssa.

K – Kynsilakat: Nämä pirulaiset tulivat elämääni salakavalasti. Välillä yksi kerrallaan, joskus suoranaisina ryöppyinä. Otin niitä vastaan syli avoinna, useasti pienten riemunkiljahdusten saattelemana. Kynsilakka on vähän niin kuin katto (tai kani). Se on läsnä ja on se piru vie kauniimpi kuin katto. Toisaalta sen saaminen elämääni vaatii luottokorttitietoni eikä se ole aina hyvä. Ja kynsilakka on vaativa ystävä. Se vaatii tulla tikutetuksi, vaatii saada tikkuunsa oman nimensä, vaatii tulla lakatuksi, vaatii huomiota, jota yritän jakaa tasaisesti kaikille sadoille ystävilleni. Pitäisikö kirjoittaa omaelämänkertateos ”kaninkynnenlakkaaja”?


Omat kynnet vaihtuivat raksuihin Cesarsin kurssilla. Että mulla on ikävä näitä kynsiä.


L – Lapsellisuus vs lapsettomuus: Olen omasta tahdostani lapseton. Naisena olen joutunut useasti ahdistelun kohteeksi koskien lastenhankkimisaikataulua. En koe naiseutta mitenkään upeaksi tai erikoiseksi enkä todellakaan näe äitiyttä asiana, jonka haluaisin assosioitavan itseeni. Olen oikeastaan aika vihainen omalle naiseudelleni, koska minulle se tarkoittaa vain turhaa kärsimystä kerran kuussa. Viikon kestävää migreeniä ja vatsakipuja. Onneksi kukaan ei enää kysele lapsista tai niiden olemattomuudesta. Onneksi saan olla lapsellinen omassa lapsettomuudessani, leikkiä ja lässyttää ja kiroilla niin maan perkeleesti omassa kotonani. Ja juoksennella alasti ympäri asuntoa Nutella-lusikka suussa!

M – Misantropia: Mikäli jollekin on vielä tässä kohdassa aakkosia epäselvää niin käydään tämä asia vielä kerran läpi. Kertaus on opintojen äpärä! Misantropia on sanana jotenkin suuhun sopivampi kuin ihmisviha, joka kolahtaa päin kupolia kovasti negatiivisesti kalahdellen. Minulla on ihmissuhteita mutta vain muutamia ja nekin matkan päässä. En vihaa ihmisiä, he ovat minulle vain jotenkin yhdentekeviä. Unohdan helposti ihmisten olemassaolon enkä oikein osaa tuntea ikävää. En ole epäsosiaalinen, koska tulen oikein hyvin toimeen ihmisten kanssa, mikäli minut sellaiseen tilanteeseen pistetään. Jos saan itse päättää, olen mieluiten kotona sen yhden ihmisen kanssa, joka maailmaani mahtuu. Inhoan puhua puhelimessa mutta saatan höpöttää mesessä jonkun kanssa pitkätkin tovit. Olen sosiaalisesti rajoittunut ja saatan kuulua autismin kirjoon mutta hyväksyn tämän piirteen itsessäni vuosi vuodelta paremmin.

N – Neuleet: Rakastan kerrospukeutumista ja isoja neuletakkeja, joihin voi hukuttautua ensimmäisten syksyn lehtien tippuessa puista. Onneksi olen sen verran vilukissa, että voin pukeutua neuleisiini melkein mihin vuodenaikaan tahansa. Viime kesä oli erityisen otollinen neuletakeille. En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä (okei, pisteen voisi laittaa lauseessa myös tähän), joilla on erikseen kesä- ja talvivaatteet. Ikään kuin olisimme jotain vaihtolämpöisiä olentoja, joiden ruumiinlämpö vaihtelee kesän pikku-pikku-bikineistä talven michelin-ukkountuvatakkiin. Oma siirtymäriittini ja kontribuutioni kesää kohtaan on neuletakin riisuminen!


Kaaduin, pari kynttä katkesi ja samalla melkein bloggaajan selkäranka mitä tulee bloggaamiseen.
Ensimmäinen kuhmu tiessä blogitaipaleella. Eihän näitä vauvakynsiä katso erkkikään.


O – Omintakeisuus: Olen vaikea luonne, outolintu. Intiaaninimeltäni ”Tanssii ei kenenkään pillin mukaan”. Oletteko huomanneet, että rikkaat hullut ovat ”omintakeisia” mutta köyhät hullut ovat… no, hulluja? Jaa, että omintakeisuuteenkin pitäisi tässä konkurssissa vielä olla varaa. Jos on kynsilakkarikas niin voidaanko henkilö silloin laskea omintakeiseksi? Oikeasti saan näppyjä kaikista luokitteluyrityksistä, joten jatkanen pyöreän palikan tunkemista neliskanttiseen reikään hamaan maailmanloppuun asti. Hullu, omintakeinen… take your pick!

P – Puput: ©©©©©©©©©©©©©©©©©© Yksi sydän jokaiselle pupullemme, joka on koskaan rikastuttanut elämäämme. Puput ovat vähän niin kuin (ei, ei niin kuin katto) Cadillacquerin kynsilakat. Ne pitää kokea, niitä ei voi selittää. Blogissa on oma sivu pupstereille, mikäli haluat käydä lukemassa lisää näistä touhuvintiöistä. You are my rock!

Q – Que?! Siis faktahan on, että tämä kirjain aiheuttaa melko rajallisia assosiaatioita. Tämä kyseinen espanjankielinen sana kuitenkin lipsahtaa suustani tavan takaa. Omaan huumorintajun, jopa ihan hyvän sellaisen. Mutta se on mennyt jossain välissä vinksalleen ja korkkiruuville. En usein tajua ihan perusvitsejä. Ei vaan mene jakeluun. Ylianalysoin jokaisen herjan ja mikäli löydän yhdenkään epäloogisuuden, saan taas niitä kuuluisia näppyjä. Omat vitsini taas ovat aivan käsittämättömän hauskoja ja mielelläni avaan ne miehelleni auki ja väännän rautalangasta varmistaakseni vastaanoton. Jos olette koskaan katsoneet Bonesia, tiedätte mistä puhun: ”I’m an excellent driver”, ”I can be a duck”, ”I’m not going to speak from my heart, I’ll be speaking from my mouth” “"Is it just me, or are circles pointless?”.


Uudet raksut uusilla muodoilla. Snadisti liian neliöt omaan makuun. Saa kutsua myös lapioiksi.


R – Runot: Runot ovat itselleni vähän sama asia kuin tatuoinnit. Tapa ilmaista jotain mikä vaatii tulla ilmaistuksi, muttei oikein löydä tietään ulos labyrintistä. Suurin osa tatuoinneistani liittyy jotenkin lyriikkaan. Jokaisessa tatuoinnissani on sydän Saima Harmajan Taottu sydän –runon merkityksen vuoksi. Selässäni on suuri elämän ja kuoleman puu, jonka oksia koristavat erilaiset kukkaset, yksi jokaiselle edesmenneelle karvaiselle ystävälleni. Itse puun merkitys selittyy E.E. Cummingsin runossa I carry your heart with me. Suomalaisista runoilijoista sydäntäni lähinnä on Maaria Leinonen, jonka huuto ”aurinko, älä laske” on tatuoitu tribaalina olkapäähäni. Osaisinpa itsekin muokata sanoja omaa olemassaoloani kuvaavaan muotoon.

S – Sarkasmi: Yhtä tärkeää olemassaololle kuin hengittäminen! Olen luultavasti saanut tartunnan joskus pentuna katsottuani liikaa tyttökultaisia (Golden Girls). Dorothy on sarkasmin sanansaattaja ja syytän häntä monestakin ala-asteella kärsitystä jälki-istunnosta. Oletteko huomanneet, etteivät ala-asteen opettajat reagoi kovin positiivisesti lasten orastavaan sarkasmintajuun?

T – Tatuoinnit: Toiset kirjoittavat päiväkirjaa lehtiöön, minä kirjoitutan omaani iholleni. Tatuoinnit ovat tulleet elämääni noin vuosikymmen sitten ja jotenkin koin tämän itseilmaisun tavan heti omakseni. Tatuoinnin ottaminen (siis se itse neulaaminen) on minulle lähes hengellinen kokemus. Se kun antautuu kivulle. Toivottaa sen tervetulleeksi ja pitää sitä sylissään kuin pientä haavoittunutta lintua. Se on itselleni korkein mahdollinen läsnäolon muoto. Se tila on niin pieni, ettei sinne mahdu häiritseviä ajatuksia. On vain kipu ja minä. Ei, en nauti kivusta, se on vain minusta mielenkiintoinen kokemus tatuoinnin yhteydessä. Kipuaistimuksen tehtävä on kertoa aivoille, että nyt ruumista vahingoitetaan, jotta tekisin jotain sen loppumiseksi. Minun tehtäväni on tatuoinnin oton aikana sanoa aivoilleni, että ole ihan rauhassa kulta-pieni, kun ei ole mitään hätää. Se hetki, kun saat aivosi tajuamaan, ettei tämä tuntemus vaadi toimenpiteitä on jotenkin maaginen.


Tässä kollaasissa ovat kaikkien aikojen (siis vuoden) lempikynteni. Kynsien muotokin alkaa löytyä.


U – Uskonnottomuus: En usko järjestäytyneeseen uskontoon, koska en usko ihmiseen enkä ihmisen hyvyyteen tällaisessa kontekstissa. Olen kyyninen. Uskon kuitenkin korkeamman voiman olemassaoloon. Uskon energian häviämättömyyden lakiin, joka omasta mielestäni selittää aukottomasti sielun olemassaolon. Uskon kaikkivaltiuden käsitteen käsittämättömyyteen ja siihen, ettei ihmisen aivokapasiteetilla tulla koskaan edes raapaisemaan kyseistä ulottuvuutta. Joskus saatan pohtia kaikkivaltiutta päiväkausia. Voiko kaikkivaltias luoda niin ison kiven, ettei pysty sitä itse siirtämään? Siinäpä vasta aivojumppa. Jos vastaus on kyllä, niin kaikkivaltius romuttui kykenemättömyyteen siirtää sitä isoa kiveä. Jos vastaus on ei, niin kaikkivaltius meni kykenemättömyyteen luoda riittävän isoa kiveä. Kaikkivaltius ei ole ihmisaivoja varten! En tiedä päädymmekö lannoittamaan päivänkakkaroita mutta sanotaanko näin, että olen joka päivä lähempänä vastausta. Elämä kun on kuolemaan johtava sairaus.

V – Värit: En voisi elää ilman värejä. Ne ovat itselleni muotojen ohella avain estetiikkaan. Niin hölmöiltä kuin kynsilakat kuulostavatkin elämän suuressa mittakaavassa, minulle ne ovat pieniä pulloja suoraan taivaasta. Maagisia, kosmisia, universaaleja ja epäinhimillisen kauniita tiivistelmiä elämästä, maailmankaikkeudesta ja kaikesta!

W – Willa: Hyvinkäällä sijaitseva ostoskeskus Willa on meidän perheen ”köyhän miehen Berliini”. Sitä paitsi Berliini on jo ihan pilalla turisteista (happamia sanoi kettu jne.). Me luomme uutta trendiä. Mennään kaikki Hyvinkäälle Willaan! Jos joudun muuttamaan vielä kerran elämässäni (olen tehnyt tätä muuttorumbaa kahden vuoden välein 17-vuotiaasta asti) niin olkoon se Hyvinkäälle. Siinä paikassa on jotain todella kotoisaa, ihan niin kuin on Berliinissäkin ©.




X – Xanax:  Tämä kirjain oli koitua tuhokseni. Olin päättänyt, että yhtään en jätä väliin, joten mietintämyssy oli päässä hetken jos toisenkin. Xanax ei ole mytologinen naissoturi vaan farmaseuttinen tuotenimi bentsolle, jolla hoidetaan mm. masennusta ja ahdistuneisuutta. Molemmat ovat tehneet pesää päässäni teinivuosista asti. Tämä kyseinen lääke ei ole kuulunut oman apteekkini valikoimiin mutta give me a break, tämä oli hankala kirjain. Haluaisin pysyä mahdollisimman kaukana kaikista farmaseuttisista tököteistä, mutta välillä mytologiset soturiprinsessat päässäni alkavat taistelemaan viattomia vihollisia vastaan.

Y – Ystävyys: Olen monesti miettinyt mitä tämä sana itselleni merkitsee enkä ole vieläkään oikein päässyt mihinkään lopputulemaan pohdinnoissani. En erityisesti kaipaa seuraa enkä ihmistä kenelle jakaa tuntojani omaa aviomiestäni laajemmassa mittakaavassa. Olen naimisissa parhaan ja ainoan todellisen ystäväni kanssa. Olemme käyneet helvetissä (muutamankin kerran) ja taistelleet tiemme takaisin. Aina ihan pieni uusi särö sielussa mutta palanneet silti, yhdessä. Kai se on ystävyyttä se, kumppanuutta ja rakkautta?




Z – Zoeva: Olen ihan hiton ylpeä itsestäni, että keksin tähänkin kirjaimeen sanan! Zoeva tekee maailman parhaat meikkisiveltimet. Ostin ison läjän näitä keväällä ja olen rakastunut. Meikkivoiteen levittäminen ei enää satu kasvoihin ja luomivärit häivyttyvät kuin itsekseen. Edullisia, laadukkaita, kauniita, mahtavia, upeita = Zoeva ©.

Å – Pakkoruåtsi: En halua Åreen enkä Ahvenanmaalle, joten tämäkin turha kirjain saisi lakata olemasta. Nämä ovat suomen kielen aakkoset, joten en suostu ottamaan Å:ta mukaan leikkiin ellei siihen lueta myös Š- ja Ž-kirjaimia.

Ä – Ärtyneisyys: Olen helposti kiihtyvä luonne! Ärräpäät lentelevät ja niin kyllä lentelevät tavaratkin. Älköön kukaan tulko minun ja vitutuksen väliin. Se suhde on pyhä. Sen pitää vaan päästä ulos! Sitten on taas hyvä. Palataan asiaan viiden minuutin päästä, jooko. Siihen asti ”run for your life”! Tällä hetkellä yksi tietty aakkospostaus alkaa pikkuhiljaa aiheuttamaan ikäviä ärsyyntymisentunteita. Siis kuka helvata on keksinyt näin monta kirjainta! Nostakaa käsi, jos voisitte ihan hyvin elää ilman… sanotaan nyt vaikka Q:ta, W:tä, X:ää, Z:aa ja Å:ta. Siinä olisi taas säästynyt puoli tuntia minun elämästä, niih!




Ö – Ö-mappi: En ole hamstraajaluonne, vaikka kynsilakkojen määrä saattaisi kertoa jotain päinvastaista. Jos tykkään jostain, hankin sitä elämääni ja usein PALJON. Kynsilakkoja, kaneja, karkkia, keksejä, kahvia, koruja, kenkiä. Ei, en ole sitoutunut erityisesti K-kirjaimeen eikä se saa senttiäkään tämän postauksen tuotoista (eli siitä jättipussista irttareita, minkä menen huomenna ostamaan itselleni). Sitten kun olen päässyt ko. asia ”yli/ali/ohi/läpi” niin päästän siitä irti (eli suomeksi heitän rosikseen). "If it comes back to me it’s mine forever. If it doesn’t, it was never mine to begin with!" Omg! sanoinhan, että olen hulvattoman hauska! Tähän Indecent Proposal –leffan sitaattiin lienee hyvä päättää tämäkin löpinä.

Huomenna käynnistyy blogin ensimmäinen synttäriarvonta, joten pysykäähän kuulolla!

Auf Wiedersehen, Pet ©



Saturday, September 26, 2015

Meikkileikki – MUR Iconic Pro I


No nyt olisi sitten sitä hieman neutraalimpaa meikkiä tarjolla. Viimeksi yritin nudemeikkiä, josta sitten tuli kuitenkin neonmeikki. Meikkaaminen menee itselläni niin fiilispohjalta, että turha kai näitä ennalta on paljon yrittää suunnitella.




Nyt käsi kahmaisi silmämeikkiin Makeup Revolutionin Iconic Pro I –paletin, joka on toinen upeista Lorac-kopioista. Loraceista en osaa sen enempää kertoa, mutta MUR:n nimeen hehkutan edelleen. Loistava hinta-laatu-suhde! Jotenkin paletit on vielä osattu koostaa niin, että koko silmämeikin pystyy tekemään sillä yhdellä paletilla. Yleensä olen kova tyttö käyttämään sen viittä palettia yhteen meikkiin, mutta tuo taipumus on kummasti kaikonnut MUR:ien tultua elämääni. Joko te kyllästytte tähän ainaiseen MUR-hehkutukseen? No, tässä vähän vielä lisää! Näitä muruja saa tilattua Kosmetik4Lessiltä (kaupan sivut ovat muuten muuttuneet huomattavasti edukseen) tai MUR:n omasta nettikaupasta, josta saa vielä 20% ensitilausalennuksen. Iconic Pro I maksaa noin 9€ ja laatu on (ampukaa, jos haluatte) omasta mielestäni parempi kuin kovasti hehkutetussa ja huomattavasti kalliimmassa UD:ssä. En todellakaan saa tästä kehumisesta itselleni muuta kuin hyvän mielen. Kaikki MUR:n meikit olen ostanut mieheni kovalla työllä hankkimilla rahoilla :).





Iconic Pro I sisältää upeita murrettuja syyssävyjä. Ylärivissä mattaa ja alarivissä shimmeriä. Koko silmämeikin saa kasattua helposti yhdellä paletilla. Itse meikkaan vuodenajasta riippumatta millä tahansa sävymaailmalla, mutta kyllähän se niin on, että ulkoilman murretut sävyt tunkevat syksyllä myös meikkiin ja kynsille ihan väkisinkin. Yleensä en tykkää käyttää harmaata sävyä liikkuvalla luomella, koska se saa jostain syystä ilmeeni väsyneeksi ja olemuksen likaisen tuntuiseksi. Nyt kuitenkin sivellin hakeutui alarivin viimeiseen nappiin ja nosti liikkuvalle luomelle shimmerisen harmaan sävyn.




Ja mikä sävy se onkaan. Tässä on kuulkaa jotain duochromejuttua mukana, koska luomella sävy heräsi eloon ja sai uskomattomia ulottuvuuksia. Harmaan seasta löytyi vihreää ja sinistä valon osuessa luomelle eri kulmassa. Kyllä kannatti testata! Yleensä en ole pitänyt tapanani swatchailla luomivärejä sormenpäällä käsivarteen mutta viime aikojen luomiväriostosten innostamana olen tähänkin hommaan sortunut. Samalla olen löytänyt monta upeaa sävyä, jotka avautuvat vasta iholle levitettäessä ja olisivat saattaneet jäädä kokonaan pimentoon ilman tätä testikierrosta. Netistä löytyy kyllä paljon käsivarsikuvia mutta eihän niissä toki saa havainnollistettua kuin ihan yleiskuvan sävymaailmasta.

Pipo päähän, mattahuulipuna huulille (MUR:n Salvation Velvet Rebel) ja menoksi! Huomenna luvassa taas megapostaus aakkoshaasteen muodossa. Kuvituksena toimivat kynsikuvat 1,5 vuoden (eli käytännössä koko tunnetun kynsihistoriani) ajalta. Näkyillään ©.