Thursday, June 23, 2016

Kevään kaipuu – Oodi kynsilakalle


Näin keskikesän juhlan aatonaattona on hyvä tilaisuus palauttaa mieleen se vähemmän mieluinen vuodenaika. Muistatteko vielä aurinkoisen talvipäivän? Aurinko tekee parhaansa tiristääkseen jääpuikoista muutaman pisaran ja räystäät tiputtelevat hiljalleen. Ulkona on kirkasta ja kirpeää. Auringon kultaiset säteet tuikkivat petollisen kultaisina mutta aamuinen ovenavaus paljastaa totuuden ensimmäisellä kuuraisella uloshenkäyksellä. Lumi peittää vielä maata ja taistelee viimeiseen kiteeseen asti olemassaolostaan. Me pohjoisen ihmiset tunnemme vuodenaikojen vaihtelun ihmeet, ja joka vuosi käännämme katseemme kohti ensimmäisiä auringonsäteitä kevään odotus rinnassamme.





Tuttu kevään odotusta kuvaava sanonta taitaa kuulua seuraavasti: ”maaliskuu maata näyttää, huhtikuussa lumet sulaa”. On tavallaan outoa, ettei suomen kielessä ole sanaa kuvaamaan tätä tilaa/tunnetta. Ehkä me emme vain ole kovin verbaalisesti kuvailevia ihmisiä, me jäyhät pohjolan ihmiset. Kylmä tai kuuma, sataa tai paistaa, mitä sitä sen enempää pohtimaan ja analysoimaan kun on kuoppa kaivettavana routaiseen maahan.




Väitetään, että eskimoilla on kielessään poikkeuksellisen monta lunta kuvaavaa sanaa. Pohjoisen kansaa hekin, ääriolosuhteiden ihmisiä, joille ympäristössä eli lumessa tapahtuvat muutokset ovat elintärkeitä selviytymisen kannalta. Tuskin kovin moni noista sanoista viittaa lumen sädehtivään kauneuteen, vaan arkiseen jokapäiväisessä elämässä toimimiseen. Romantikko minussa esittää kainon toiveen: Voisimmeko silti tuoda kieleen uuden sanan tuota aurinkoista – kevään odotuksen täyttämää - talvipäivää varten.




Tuo sana on nimittäin jo olemassa ja se juontaa juurensa latinaan. Aprīcitās tarkoittaa auringon lämpöä ja sen englanninkielinen vastine on apricity. Kevään odotus välittyy sanan huhtikuisen alkuperän kautta (April = huhtikuu). Olisiko niin mahdotonta tuoda suomen kieleen uusi kaunis sana, huhtikuisuus? Rakastan erityisesti juuri tuota kaipuuta, en niinkään itse kevättä tai kesää. Kaipuu on pieni kivistävä tunne rinnassa, epävarmuus siitä tuleeko vehreys, kesän tuoksut ja lämpö sitten kuitenkaan enää tänä vuonna takaisin. Yksi auringonsäde kaamoksen jälkeen riittää laukaisemaan huhtikuisuuden ja kääntää suupielet ylöspäin. Jospa kuitenkin. Ehkä kevät tulee, myös tänä vuonna, auringon siivillä!





Kynsillä sveitsiläisen indielakkamerkin Cadillacquerin Petrichor-kokoelman omasta milestäni kaunein lakka. Jokainen kokoelman helmi on nimetty erikoisten ja suotta unholaan jääneiden sanojen mukaan. Petrichor itsessään tarkoittaa tuoksua, joka syntyy sateen kastellessa kuivan maan. Apricity on vaalea harmahtavan minttuinen crelly violeteilla ja purppuraisilla glittereillä. Mukana on myös Cadillacquerille tuttua pientä neliöglitteriä. Kiitos Madeleine jälleen yhdestä upeasta kokoelmasta ja kiitos Hypnotic Polish, että muutaman kuukauden hikoilun jälkeen sain napattua tämän varastontäydennyksen yhteydessä ostoskoriini. Istuin kirjaimellisesti silmä kovana kellossa ja sormi hiirellä valmiina nappaamaan oman huhtikuisuuteni heti mikäli se tulisi takaisin valikoimaan. Ensimmäisellä kierroksella valitsin itselleni vain Equilibriumin sekä Momentumin ja hetken pelkäsin jo jääväni kokonaan ilman kevään odotusta ja auringon lämpöä.




Leimauksissa käytin Colour Aliken Lilac Sweater –lakkaa, joka on aivan hullun shimmerinen leimauslakka. Itse poistan kynsinauhoille menneet leimat teipillä (hyvin rasvatut kädet ennen lakkausta edesauttavat lakan irtoamista iholta) ja teen aivan viimeisen hienosäädön asetonilla. Etenkin näiden leimauslakkojen kansa kannattaa olla tarkkana tai shimmerhitulaa on joka paikka täynnä. Leima on ÜberChicin laatalta 6-01. Käytin leimaamisessa MoYou Londonilta vasta tilaamaani pyöreää ja isoa stickylöllöä stamperpäätä, joka toimi kuin unelma. Oma lempparinihan on MYL:n suorakulmalöllö, mutta se on nyt hieman liian pieni kynsilleni koko kynnen kuvioihin. Stickylöllö on vieläkin tahmaisempi ja tarttuu takuulla kiinni laattaan, ellei siitä pidä kiinni. Kunpa joku keksisi kirkkaan stickylöllön leimasimen lyhyellä leimasinvarrella. I’m just a girl, standing in front of a stamper, asking for it to pick up the image!

Aurinkoista ja lämmintä Juhannusta!



8 comments:

  1. Onpa kaunis lakka <3 tilasin pari lakkaa Hypnoticilta. Selasin vähän Cadillaceja mutta tämä meni oh. Kaunis on, oi että!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mullakin meni eka tää ohi, mutta sitten sainkin vähän odotella jännityksellä, että saanko enää mistään. Onneksi sain :).

      Delete
  2. Ihanasti kuvailtu, luin ihan hengessä mukana <3 Kirjoita romaani? Ihanat huhtihehkut, kohta tämä outo juhannus on lusittu ja mitä sitten aletaan odottamaan, syyskuuta? Pimeitä iltoja ja syksyn värejä? Lakka on kaunis ja minä elelen yhä ilman ensimmäistäkään Cadillacqueria :) Ois varmaan muuten näyttänyt kivalta myös matattuna, koititko? Yst.vast.toim.nimim. Alati vailla? :D

    ReplyDelete
    Replies
    1. Voi sua ihanaa :). Kirjoittaisin kuule heti jos osaisin. Onneksi juhannukseen ei kuulu mitään ällöttäviä paukkupommijuttuja niin sen voi tavallaan skipata kokonaan. Syksyä on sitä paitsi ihan kiva odottaa. Mä en tykkää yhtään tästä auringon silmänkääntötempusta, kun viheliäinen ei häivy ollenkaan kiusaamasta. Onneksi meillä on aina kaikki räppänät kiinni ja ikkunoissa vielä kaihdinten lisäksi pimennysverhot. Vampires, much?! Mä muuten muistan miettineeni tän mattausta mutten saakutarallaa muista teinkö sen vai en. Mutta onhan tästä nyt hei jo viikko, joten ei dementikko enää muista. Mun päässä se kyllä toimii :). Miten voi olla mahdollista, ettei sulla ole yhtään Cadia? Ryhdistäydy nainen!!! <3

      Delete
  3. Nyt oli kyllä niin hurmaavan kaunis alustus tälle lakkaukselle, että huh-huh<3.
    Lakkauskin on kaunis tietysti :)
    Mulle kans liika aurinko ja kuumuus on nou-nou :/. En tykkää. Ärsyttää kun hehkutetaan että nyt helle hellii , eikä sais muka valittaa kuumuudesta! Mä ainakin valitan, ei kaikkien todellakaan tarvi nauttia yötäpäivää hikoilusta ja nihkeydestä. Sitäpaitsi liika kuumuus hidastaa kynsien kuivumista ;)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kiitos Tarja :). Eilen taas sadattelin, kun lakkasin kynsiä eikä lakka meinannut kuivua millään. Ja tänään sadattelin ostoskeskusessa, jossa ei oltu kuultukaan ilmastoinnista. Kyllä kuumuudesta saa ja pitää valittaa, koska sitä ei Suomessa pääse mihinkään karkuun. Kivahan se on etelässä "hikoilla", kun joka paikassa on ilmastointi täysillä :).

      Delete
  4. Mielenkiintoinen käsite tuo huhtikuisuus, kaipuu... Apricity. :) Teksti oli poikkeuksellisesti postauksessa jopa lakkauksia mielenkiintoisempaa, vaikka kaunis on lakkakin kyllä. En ole vain (vielä?) oikein lämmennyt Cadillacquerille. :)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Mä taas hurahdin Cadiin viimeistään SoA-kokoelman kohdalla (jonka ostin kokonaisuudessaan). Cadin lakat ei näytä kuvissa yhtään niin hienoilta kuin livenä. Niissä on jotain niin moniulotteista, että rakastun aina. Monissa kokoelmissa on tosin samantyyppisiä lakkoja, mikä välillä ärsyttää mutta aina sieltä joku helmi löytyy vaikkei koko kokoelma iskisikään kuten SoA :).

      Delete

Please, feel free to leave comments in Finnish or in English. I'd love to hear from you. Thank you lovelies :)